Vaatekaapin inventaario

Muuttoon valmistautuessa olen tullut peranneeksi läpi monia kodin tavaroita. Yksi karsinnan kohteista on ollut vaatekokoelmani. Samalla, kun olen käynyt läpi poistoon meneviä tekstiileitä, olen tehnyt pientä katsausta siihen, mitä oikeastaan omistan, ja päätin jakaa vaatekaappitsekkauksen myös tänne blogiin. Kolme vuotta sitten kuvasin ja kirjoitinkin koko vaatevarastoni sisällön, mutta nyt lienee hyvä aika palata asiaan. Kokoelma on nimittäin muuttunut aika tavalla! Omistan nykyään paljon vähemmän vaatteita kuin vielä tuolloin muutama vuosi sitten. Raskauksien myötä kokoni on muuttunut ja olen laittanut eteenpäin ison kasan väärän kokoisia tai muuten vähälle käytölle jääneitä vaatteita. Vaikken nykyään osta juuri koskaan mitään itselleni, myös joitain uusia kuteita on ajautunut kaappiini esimerkiksi äitini lahjoittamana ja kirpparilta.

Isoimman tilan kaapistani vievät luonnollisesti paidat ja housut. Päivittäisessä arjessa käytän oikeastaan aina farkkuja. Olin jemmannut ekasta raskausajasta saakka kokoelmaa liian pieniä, ennen lapsia käyttämiäni pareja, mutta nyt päätin vihdoin luopua niistä. Jos housut kerran kiristivät jo ennen tätä toista raskautta, ne eivät ole enää muuttumassa sopiviksi tulevaisuudessakaan. Sitä paitsi arvostan nykyisin siinä määrin mukavuutta, etten halua enää ahtautua housuihin, joista saan muutaman tunnin istumisen jälkeen vatsakipuja. Sopivan kokoisia farkkuja jäi vielä viidet: kolmet siniset, yhdet mustat ja yhdet maastonvihreät. Tosin yhdet siniset ovat nimenomaan tällaista ”post-raskaus”-kokoa ja siirtynevät kohta pois käytöstä, kun ne alkavat olla turhankin väljät.

Paitoja olen aina omistanut ihan todella paljon, mutta valtaosa niistä on käytettynä tulleita ja noin kymmenen vuotta vanhoja. Jotenkin niiden karsiminen tuntuu vaikealta, koska nyppyisiä tai nuhjaantuneita ei kannata laittaa kirpparille, mutta ne menevät vielä omassa käytössä umpinaisten neuleiden aluspaitoina. Lisäksi paidat ovat juuri niitä useimmiten vaihdeltavia näkyviä vaatekappaleita, joilla asua on helppo muuttaa. Laskin, että minulla on viisi imetystoppia, kolme tavallista toppia sekä kolmekymmentäkolme t-paitaa, vaikka karsin taas muutaman kirpputorille. Silti välillä tuntuu, että tarvitsisin lisää mieluisia ja oikeasti sopivankokoisia paitoja. Niin monet alkavat olla jo huonommassa hapessa tai eivät koon tai ulkonäön puolesta osu täysin maaliin.

Pitkähihaisina tykkään käyttää erilaisia neuleita. Umpinaisia neulepaitoja minulta löytyykin kymmenen kappaletta. Se tuntuu aika paljolta, mutta koska osa on ohuempia ja osa taas kunnon talvisia villapaitoja, niille kaikille on kyllä käyttöä. Eripaksuisia neuletakkeja on viisi, flanellipaitoja yksi ja huppareita kolme. Yksi huppari on oikeastaan yksinomaan lämmikekerrokseksi ulkoillessa ja toista käytän tosi harvoin, mutta en nyt vielä osannut siitä luopuakaan. Kolmas huppari on abihupparini, jonka suhteen en oikein tiedä, mitä sille tekisin: yksilöityä vaatetta ei voi laittaa eteenpäin, mutta eipä sille oikein itselläkään enää käyttöä ole. Kai sekin pitäisi vain ottaa ulkoilukäyttöön takin alla pidettäväksi.

Kesävaatteiden osalta eniten karsintaa tein shortseista. Kaapissani on ollut jo vuosikaudet kasa yläasteikäisenä ostamiani minishortseja. Vaikka olen aina tasaisin väliajoin karsinut niitä, oli niitä edelleen ihan liikaa. Suomen kesä on lyhyt, ja koska aika usein valitsen kuitenkin päälleni mekon, on ihan turha omistaa kuutta paria vähän kiristäviä shortseja, joiden superlyhyen pituuden imartelevuudestakaan en ole enää nykyisin aivan vakuuttunut. Päätin jättää kaappiin vain kolmet shortsit: viime kesänä ostamani kivan rennot mustat shortsit, vaaleat farkkushortsit sekä maastonvihreät shortsit. Lisäksi minulla on  kahdet caprit, jotka sain jonkin aikaa sitten äidiltäni. En ole raskauden vuoksi ehtinyt vielä ikinä käyttää niitä, mutta uskoisin niiden olevan kivoja viileämpien kesäsäiden vaatteita. Kesämekkoja hankin raskauden myötä jonkin verran lisää ja niitä minulla on nyt neljä sekä lisäksi haalariasu, jonka alaosana on shortsit. Uikkareita on kolmet, joskin kahdet ovat hieman turhan pieniä. Ensi kesäksi olen ajatellut ostaa uudet ja laittaa nuo kahdet pois, mutta toistaiseksi olen säästänyt niitä varalla.

Juhlavaatteita minulla on mielestäni aika hillitysti, vaikka toki niille tulee silti käyttöä hyvin harvoin. Mekkoja on viisi: hautajaisiin sopiva musta, polvipituinen tummansininen, pitkähelmainen viininpunainen, raskausaikana ostettu kukallinen sekä esikoisen ristiäisiin hankittu valkopohjainen polvipituinen mekko, jossa on helppo imettää. Boleroita on neljä (musta, metallinruskea, valkoinen ja pitsinen), mikä on liikaa, mutta en nyt alkanut karsia niitä, kun ne vievät niin vähän tilaa ja niillä voi kivasti muokata juhlamekon tyyliä. Juhlavampia paitoja on kaksi ja hameita vain yksi, äidiltäni saatu harmaa villakankainen. Juhlavampia paitojani voisi varmasti käyttää arkenakin, mutta jotenkin olen mieltänyt ne omassa kaapissani nimenomaan juhlasektoriin kuuluviksi. En jotenkin tykkää käyttää arkena sellaista ohutta, ”hienompaa” kangasta olevia vaatteita. Koen perustrikoon mukavammaksi valinnaksi.

Kotivaatteina minulla on kasa virttyneitä, rikkinäisiä tai muuten vain käytöstä poistuneita mekkoja sekä lököhousuja, kumpiakin kolmet. Kotivaatesektorin liepeillä majailee lisäksi vielä kahdet muut rennot housut, jotka ovat kuitenkin sen verran siistejä, että niitä voi yhä käyttää myös urheillessa tai vaikka kaupassakin. Varsinaisia urheiluhousuja minulla on kahdet: salitrikoot sekä polvipituiset lököhousut. En ole mitenkään kovin sporttinen, joten nämä ovat riittäneet vallan mainiosti.

Sitten on vielä ulkovaatteet  eli takit, joita minulla on aika runsaasti. Kaikki ovat kuitenkin joko läheisten vanhoja tai kirpputorilta. Kaapistani löytyy kaksi paksua toppatakkia koville paukkupakkasille, ohuempi syystakki, siisti villakangastakki, nahkatakki, toppaliivi sekä vedenpitävä ohut tuulitakki. Näistä nahkatakkia ja villakangastakkia en ole viime aikoina juurikaan käyttänyt, eikä toppaliivillekään ole tarvetta kovin usein. Periaatteessa pärjäisin siis arjessa kolmella takilla, mutta toistaiseksi säästin nyt vielä kaikki. Takkien lisäksi minulla on ikivanha violetti fleece, joka toimii lämmikkeenä koiralenkeillä.

Alusvaatteita, asusteita, kenkiä ja sukkia en ryhtynyt laskemaan, vaikka karsin kyllä niidenkin joukosta reikäiset yksilöt tekstiilikierrätykseen. Lisäksi kirjauksen ulkopuolelle jäi kasa raskauspaitoja, -mekkoja ja parit raskausfarkut, mutta ne nyt eivät olekaan ainakaan hetkeen ajankohtaisia pukeutumisessani. Olisi mielenkiintoista kuulla, minkä verran vaatteita te muut omistatte ja koetteko määrän sopivaksi! Omaan vaatekokoelmaani olen nyt suhteellisen tyytyväinen, vaikka huomaan, että näin raskauden jälkeen normaaleiden vaatteiden pariin palatessa oma tyyli tuntuu olevan taas vähän hakusessa. Vanhaa on riittävästi enkä sinänsä haluaisi hankkia mitään uutta, mutta samalla kaipaisin ehkä vahvemmin omannäköisiä vaatteita lukuisten yläasteaikoina ostettujen ”njaah, menettelee” -kuteiden tilalle. Pitänee siis pitää kirpputoreilla kierrellessä taas silmällä myös omankokoisia vaatteita pelkkien lastenvaatehyllyjen lisäksi.