Back to Basics Barmaciassa!
Morjensta!
Heti tän blogin aloittamisesta asti on ollut selvää, että Mansessa on yksi selkeä kuppila, josta on aivan pakko tehdä postaus. Tämä baarihan on tietysti Aleksanterinkadulla sijaitseva Barmacia!
Barmacia on oleellinen osa Mansen muijia, koska ensimmäiset puheet blogista on käyty kyseisesen baarin nurkkapöydässä, hyvin idearikkaassa olotilassa. Mistä lie johtunut?
Kysyttiin Barmacian toiselta perustajalta, Leon Aguileralta haluaisiko hän tulla kertomaan meille vähän lisää siitä, mistä Barmaciassa on kyse ja Leonhan tuli. Keskustelu muijien ja ihanan eläväisen Leonin välillä käytiin englanniksi, muijien puolelta hieman mansella murtaen.
Mistä Barmacian nimi tulee?
– No se on huumorinimi, jolla on myös merkitys. Nimi jakautuu kahteen osaan; bar ja masia. Bar- sana nyt on selkeä homma, mutta masia tarkoittaa paikkaa jonne mennään oppimaan. Yleisesti sitä käytetää jalkapallossa. La masia on keskus, johon nuoret pelaajalupaukset menevät harjoittelemaan.
Eli se tarkoittaa baaria, johon mennään oppimaan?
– Kyllä! Koska se mitä meillä täällä on, ne ovat oleellisia perusasioita. Täällä ei ole mitään monimutkaista. Periaatteessa meillä on myynnissä viisi perusdrinkkiä: mojito, margarita, caipirinha, daiquiri sekä pisco sour, joita voi myös tilata maustettuina versioina. Nämä ovat perusdrinkkejä, jotka baarimikot ovat onnistuneet tuhoamaan. Se minkä moni nykyään mieltää margaritaksi ei ole aito margarita. Drinkeissä ei ole aitoja aineksia vaan ne ovat täynnä väriaineita ja keinotekoisia aromeja. Täällä kaikki tehdään puhtaasti, alusta alkaen. Käytämme limeä sekä sokeria ja mansikkamargariittaan tulee oikeaa mansikkaa. Teemme kaikki maut itse ja aina mahdollisimman luonnollisesti.
Mitenkäs ruoka? Millaista ruokaa Barmaciasta saa?
– Täältä saa latinalais-amerikkalaista street foodia. Se on ihmisille aina välillä vähän vaikea konsepti, koka he eivät tiedä mitä street food on. Se on ruokaa, jota pystyy syömään sormin. Sen täytyy olla nopeaa ja tuoretta. Suomalaiset eivät ole tottuneet käyttämään sormiaan syömiseen, vaan pitsaakin syödään haarukalla ja veitsellä. Ihmiset menevät välillä hämilleen, kun heidän eteensä tuodaan täällä lautasellinen nachoja. Suomalaisia jännittää myös usein kysyä tälläisissa tilanteissa neuvoa.
– Toinen ongelma mikä meillä on ollut on, että ihmiset sekoittavat latinalais-amerikkalaisen ruoan tex mexiin ja sehän on ihan täysin eri asia. Täällä nachot eivät ole ylisuolattuja maissilastuja, joita dipataan cheddarkastikkeeseen. Meksikolaisethan eivät ikinä söisi mitään sellaista! Meiltä saa täältä kunnon nachoannoksia, joiden täytteet teemme, lastuista lähtien itse päivittäin. Kaiken täytyy olla tuoretta ja makujen aitoja. Ihmiset ihmettelevät, miksi nachot maksavat täällä 9 euroa koska he luulevat saavansa maissilastuja ja kupin dippiä kuten muuallakin.
Mitä eroa on toisella ravintolallasi Inezillä ja Barmacialla?
– Ne ovat todella erilaisia. Barmacia on enemmän latinalaistyylinen ja rennompi baari. Inez on tyyliikkäämpi ja hienostuneempi. Voisi sanoa, että Inez on tyylikkäämpi puoleni ja Barmacia hipsteripuoleni.
Mitä drinksua suosittelisit meille?
– Se riippuu siitä millainen fiilis teillä on! Drinkin ei kuulu kuvastaa baarimikon olotilaa vaan asiakkaan. Baarimikollahan voi olla todella huono päivä! Tekeekö mieli hapanta vai makeaa?
Fiiliskuvailujen jälkeen Leon taikoi Annalle Pisco sourin ja Annukalle meksikolaisilla chileillä maustetun caipirinhan. Ja nämä drinkithän osui ihan nappiin!
Ja pitihän noitten herkullisten kuvailujen jälkeen tilata kananachot! Niissä oli päällä kolmea juustoa, tomaatista, sipulista ja korianterista tehtyä salsaa, creme fraichea, guacamolea, miedon tulista chiliä ja pulled henkistä kanaa. Tätä annosta syödessä sillon joskus puoli vuotta sitten ideoitiin tätä yhteistä blogiiki… Jaaa pitihän siinä sitten toisetkin drinksut ottaa nachojen kyytipojaksi. Eihä yhtet riitä mihkää! Otettiin Paloma (a.k.a. purkkidrinkki) ja daiquri.
Mahtava paikka!
Muijat tykkää ja vilpittömästi suosittelee kyllä täydestä syrämmestää!