Muijat Tallinnassa: Vino Nostrum

Moro!

Palataanpas sitten tässä välissä muijien Tallinnan reissuun ja yhteen mahtavimmista sekä opettavaisimmista kokemuksista, mitä on hetkeen tullut vastaan.

v1.jpg

Päästiin nimittäin maistelemaan viinejä, eikä mitä tahansa viinejä vaan natural-viinejä eli ns. alkuviinejä. Kavereiden kesken myös on kuultu käytettävän nimitystä luonnolliset viinit. Ihan ekana täytyy nöyrtyä ja myöntää, että meikämuijat oli aina luullut, että luomuviinit ovat lähimpänä ”puhtaita” viinejä, mitä hyllystä voi löytää, mutta oih, kuinka väärässä ollaankaan oltu. 

v2.jpg

v4.jpg

Viinejä maisteltiin ihanan tunnelmallisessa Vino Nostrumissa, joka sijaitsee Tallinnan vanhassa kaupungissa. Viime joulukuussa avatussa viinikaupassa voi ostaa viinejä, nauttia lasillisen tai vaikka varata maistelutilaisuuden. Alun perin paikka sijaitsi Helsingissä, mutta eihän täällä Suomessa nyt saa näin mukavaa paikkaa tällä konseptilla pyörittää. Vino Nostrum on erikoistunut artesaaniviineihin ja juurikin näihin luonnollisiin viineihin. He valitsevat tarkkaan kaikki myyntiin tulevat viinit ja kiertävät läpi kaikki viinitilat, joista heidän viininsä tulevat. Näin suomalaisena parasta on, että Vino Nostrumin viinejä voi tilata heidän nettikauppansa kautta tänne mertenkin taa. Ja muijathan on niin tekemässä tilausta!

v6.jpg

Viinejä meille maistatti sommelieeri Maris Zukker. Koska me ei hirveästi mistään pönötyksestä perusteta, oli mahtavaa, että Maris oli niin rento ja helposti lähestyttävä ja mahtavan huumorintajuinen muija, joka osasi luoda ilmapiirin, jossa ei tarvinnut jännittää, vaikka ei mikään viiniasiantuntija ollutkaan. Oli ihanaa olla niin taitavan ja viineihin intohimolla suhtautuvan naisen seurassa.

 Jos ihmetyttää, mikä tuo laite tuossa kuvassa on, niin sen avulla saatiin sitä viiniä sieltä pullosta korkkia avaamatta. Laitteen neula menee korkin läpi pullon sisään ja päästää pulloon argonia eikä ilmaa, jolloin viini ei pilaannu. Hirveen kätevää!

v3.jpgv5.jpg

Kun viiniä hörppii, ei hirveän usein tule mietittyä, että niihin on usein lisätty myös kaikkea sellaista, mitä ei kroppaansa haluaisi laittaa. Maris kertoi meille, että viinit voi jaotella tavallisiin, luomuun, biodynaamisiin ja luonnollisiin viineihin. Luomuviinit viljellään ilman synteettisiä torjunta-aineita ja lannoitteita, mutta tämä ei kuitenkaan vaikuta itse viinin valmistukseen, vaan itse viineihin voidaan lisätä melkein mitä tahansa. Biodynaamisia viinejä valmistaessa periaatteena on, että luontoon tulisi puuttua mahdollisimman vähän. Sadot ovat tällöin pienempiä, mutta lopputulos on korkeatasoinen. Luonnollisia viinejä valmistaessa ei käytetä myrkkyjä tai lannoitteita eikä viineihin lisätä hiivoja tai lisäaineita.  Kasvatuksessa, valmistuksessa ja säilytyksessä mukaillaan alkuperäisiä menetelmiä. Rypäleetkin kerätään käsin. Luonnollisia viinejä ei suodateta, joten ne ovat hieman sameita. Näissä viineissä pullokohtainen vaihtelu voi olla suurta. Ihmisillä on kuulemma paljon ennakkoluuloja luonnollisia viinejä kohtaan, mutta niistä ollaan lisääntyvissä määrin kiinnostuneita.

v7.jpg

v11.jpg

Particella 928, Cantina del BaroneValkoviini, tila sijaitsee lähellä Vesuviusta ja viini maistuikin hieman savuiselta.

Ihan ensiksi Maris neuvoi meitä, miten sitä viiniä sitten kuuluu oikeaoppisesti maistella. Ennen maistelua ei saa syödä purkkaa, pestä hampaita, polttaa eikä juoda teetä tai kahvia. Ei kannata myöskään laittaa liikaa hajuvettä, koska se luonnollisesti vaikuttaa viinin tuoksuun. Ensin tarkastellaan viinin ulkonäköä, sitten haistellaan ja lopuksi maistellaan. Viiniä otetaan hieman suuhun ja sitä pyöritellään siellä ilman kanssa niin, että viini leviää joka puolelle suuta. Tässä vaiheessa kannatta varoa, ettei viiniä vedä henkeen. Tätäkin on kuulemma tapahtunut. Parasta ja rohkaisevinta mitä kuultiin on, että viiniä maistellessa ei ole vääriä mielipiteitä ja mielleyhtymiä, koska ne tulevat jokaisen omista elämänkokemuksista ja muistoista. Viinit saattavat maistua myös erilaiselle päivästä riippuen. Maistelussa viininhän saa sylkäistä pois, mutta muijathan ei kuppiin syleksi.

v18.jpgv12.jpg

Il Marinetto, Sergio Arcuri. Tätä voisi kuvailla talviroseeksi.

v16.jpgv17.jpg

Muijille uusi tuttavuus oli oranssit viinit, jotka on siis tehty vaaleista rypäleistä punaviinitekniikalla. Rypäleet murskataan ja siirretään kuorineen ja siemenineen käymisastiaan. Luonteeltaan nämä viinit muistuttavat enemmän punaviiniä kuin valkoviiniä ja väri on kultaisempi, tummempi ja nimensä mukaan oranssihtava.

v13.jpg

C, Francesco Guccione & Dettori Bianco, Badde Nigolosu. Nämä ovat nyt niitä oransseja viinejä.

v14.jpg

Doccio a Matteo Riserva, Caparsa

v15.jpg

Gioviano Irpinia Aglianico, Il Cancelliere

v10.jpgv9.jpgv8.jpg

Käynti Vino Nostrumissa oli kyllä mahtava seikkailu! Ei olla ennen päästy maistelemaan mitään vastaavaa. Suositellaan, että käytte ehdottomasti tutustumassa paikkaan Tallinnan visiitillä. Näiden jälkeen on muijien vaikea enää palata perinteisten viinien pariin. 

And now for the non-Finnish-speakers:

We visited Vino Nostrum, a wine shop located in the Old Town of Tallinn, specializing in natural wines that do not have any additives. We had a wonderfull experience tasting the wines with the very talented sommelier Maris Zukker.

Really highly recommend you visit Vino Nostrum if you are in Tallinn but it is also possible to order the wines through their website.

 

Lovee,

Muijat

Kulttuuri Ruoka ja juoma Matkat Suosittelen

Tiiliholvi ja TTT-Klubi – pelkkää hemmotteluu

Moro!

Olin Tampereen Työväen Teatterin ja Ravintola Tiiliholvin järkkäämässä hauskassa illassa, jossa mukavalla porukalla syötiin hyvin ja käytiin katsomassa TTT-Klubilla Tuomas Kyrön kirjoittama Isän Päivä -näytelmä.

Puhutaan nyt ensin kuitenkin siitä Tiiliholvista, kun sieltä se iltakin sai alkunsa. Kyseessähän on Kauppakatu 10 -osoitteessa siinä yo-talon vieressä sijaitseva ravintola, jolla on kaupungissa aika legendaarinenkin maine. Jostain syystä paikka on kuitenkin sen verran jännittänyt, että sinne ei ole tullut mentyä. Ehkä mä oon oottanu jotain tarpeeksi hienoa tilannetta tai juhlan aihetta. Onneksi se tuli kuitenkin nyt TTT-Klubin toimesta!

IMG_7135.jpg

IMG_7140.JPG

Vitsi miten tunnelmallinen paikka! Aivan ihanan lämmin ja romanttinen sisustus.

IMG_7141.jpg

IMG_7144.jpg

Tiiliholvista löytyy myös neljä holvikabinettiakin, jossa ois varmaan hienoa viettää vähän isommallakin seurueella kivaa iltaa hyvän ruoan parissa.

IMG_7157.JPG

Tässä ravintolan toimitusjohtaja Jaakko Sinivuori otti meidät vastaan ja kertoi paikan historiasta. Yli satavuotiaan wieniläisittäin rakennetun Jugend-talon kellaritilat on muutettu ravintolatiloiksi vuonna 1967 ja Tiiliholvi onkin avannut ovensa vuotta myöhemmin vuonna 1968. Tiiliholvi on siis palvellut asiakkaita jo melkein 50 vuotta, mikä on kyllä todella pitkä aika ravintolalle. Ei ihmekään siis, että Tiiliholvi on jo muodostunut käsitteeksi Tampereelle. 

IMG_7164.JPG

IMG_7166.jpg

Tässä ravintolapäällikkö Lasse Vidman kertoi vielä illan herkuista. Olin kyllä todella yllättynyt! Onneksi en tutkinut paikan menua etukäteen, koska oli hauska huomata paikan päällä, että mun mielikuvat oli aivan väärät. Maut oli sopivalla tavalla perinteisiä, mutta hyvät makuyhdistelmät toimii aina ja kaikki annokset oli todella kauniisti annosteltu, mikä taiskin olla mulle se suurin yllätys. Oletin ehkä jotain rustiikimpaa ja ronskimpaa, ja ote olikin aika paljon herkempi.

 

img_7171_0.jpg

Alkuruoaksi oli tattikeittoa, jossa oli rakuunabriossi, Madeira-tattihyytelö, rakuunahiekkaa ja -öljyä ja Madeira-rusinakreemi. Tää oli niin hyvää! Sienikeittoa rakastavana ja vielä kylmästä ulkoilmasta juuri sisälle lämpimään saapuneena niin tää oli mulle aivan täydellinen alkuruoka.

IMG_7180.jpg

Pääruokana oli hanhenrintaa neilikalla ja karamellisoituna, kolmen pavun salaatti, paputuille, karviaiskastike, -hilloke ja -geeli. Nam! Aivan täydellinen annos.

 

img_7185_0.jpg

Jälkkäri oli myös juuri mun mieleen, koska jollain jäätelöasialla ja suklaalla ei voi mun maailmassa mennä pieleen. Tässä oli siis suklaapannacotta, aprikoosivaahtokarkki suklaakuorrutettuna, aprikoosikinuski ja -geeli, suolapähkinäjäätelöä ja pähkinäcrumble.

 

img_7187_0.jpg

Kylläisinä suunnattiin TTT-Klubille katsomaan Tuomas Kyrön käsikirjoittamaa ja Petteri Summasen ohjaamaa Isän Päivä -näytelmää, joka on hauska kuvaus lapsistaan huolehtivan isän arjesta ja siitä miten Suomi on muuttunut. Näyttämöllä isän roolin veti Matti Ristinen. Enpä ollut aiemmin käyny katsomassa monologia, jossa yksi ihminen esittää kaikki roolit tai ainakin puhuu ne. Matti veti kyllä upeesti isän roolin ja niin pienten että teini-ikäistenkin lasten repliikit.

Tämä kyseinen pläjäys ei taidakaan mennä enää TTT-Klubilla, mutta kannattaa käydä tsekkaamassa verkkosivutOhjelmistossa on muun muassa standupia, Mirel Wagner ja Scandinavian Music Group. Tosi rento tapahtumapaikkana, koska näytelmiäkin saa katsoa juoman kera. Baaritiski ei oo auki tosin koko aikaa vaan ennen esitystä ja väliajalla, mutta juoman saa ostaa omalle paikalle ja nauttia siitä rauhassa esityksen aikana.

Ainnii ja Tiiliholvissa on vielä 23. päivään asti melko herkun kuuloinen joululounasbuffa. Kiinnostais kyllä!

Vai miltä kuulostais pelkäksi alkuruoaksi seisovasta pöydästä: Herkuilla katettu alkuruokapöytä. Mm. Rosolli, Waldorfin salaatti, sienisalaatti, sinappisilliä, mätiä ja lisukkeita, lohiterriini, ankanmaksaterriini, häränpaistia ja portviini-sipulihilloketta, Tiiliholvin joulukinkku, Joululaatikko a la Tiiliholvi, keitettyjä perunoita, juustoja, hillokkeita ja piparkakkua, Tiiliholvin leipää ja levitettä. JEP!

Kiitos vielä Tiiliholvin poppoolle ja TTT-Klubille hauskasta illasta! Välillä arki-iltoinakin kantsii käydä syömässä ja teatterissa. Katkaisee viikon mukavasti ja antaa lisäpuhtia jäljellä olevaan työviikkoon.

Nähää!

-Annukka

 

Kulttuuri Ruoka ja juoma Musiikki Suosittelen