Moro!
Käytiin naistenpäivänä tossa alkuviikosta Tampere Food Club -bloggareiden, eli tällä kertaa mun, Kipparin Morsiamen Minkan, Asikaine-blogin Maijun ja Sivumaku-blogin Janin, kesken Näsinneulassa. Syötiin porukalla uusi Spiced Up -menu, joka on muuten vielä reippaan viikon voimassa 20. maaliskuuta asti tavallisen menun lisäksi siis. Näsinneulassa on aina välillä erilaisia teemamenuja, joista seuraava taitaakin osua Riesling-viikoille.
Melko upeet näkymät kuten arvata saattaa. Näsinneulan pyöriminen tuntuu aluksi alas istuttaessa vähän omituiselta, mutta siihen kyllä tottuu aika nopeasti. Ikkunan vieressä syödessä on kiva kun näkymät vaihtuu vähitellen. Romanttista illallista suunnitellessa kannattaa varata pöytä auringon laskun aikaan.
Alkuun otettiin Neula-nimiset drinksut. Oli kyllä tosi toimiva juoma tollasena aperitiivina.
Mä otin alkuun mausteisen keiton tiikeriravuilla. Lämmin ja mausteinen keitto oli ihana aloitus talvisena päivänä. Aasialaistyyppiset liemet maistuu kyllä niin hyvältä aina ja niin nytkin. Jos liemessä on inkivääriä, chiliä, korianteria ja limeä tai kaffirlimetin lehteä niin ei voi olla toimimatta mun makuun. Noi juuressuikaleet ois voinu olla semisti ohuempia tai lyhyempiä, että ne ois saanu lusikalla suuhun ilman suupielien, leuan tai nenän sotkemista. Ihan niinku se mun sotkunen syöminen ois siitä kiinni.
Jos olisin ollu järkevä niin olisin ottanut pääruoaksi tämän paahdetun turskan, koska tässä makumaailma ois ollu ehkä vähän selkeämmin erilainen ton keiton kanssa. Tässä annoksessa oli paahdettua turskaa, kampasimpukkaa ja paksoita vihreässä currykastikkeessa, joka oli seurueen mukaan yllättävän tulinen. Annos sai paljon kehuja ja jätti mut vähän harmittelemaan sitä, että päädyin itse tohon possuannokseen, joka oli vähän turvallisempi valinta mulle.
Kun listassa lukee karamellisoitua possua, inkivääriä ja seesamia niin en ees miettiny kahta kertaa. Valinta oli täysin selvä ja annos lunasti odotukset. Komea kukkurallinen chiliä tossa päällä antoi tosin ymmärtää, että annos ois ollu tulinen, mutta sitä se ei kuitenkaan ollut. Varmaan jokin mieto chili käytössä ja siemenkotakin poistettu eli johtuisko mietous ehkä siitä, mene ja tiedä. Eli mun makuun tää ois saanu olla tulisempikin tai ylipäätään tulinen, mutta siis karamellisoitu possu ja korianteri riittävät pitämään mut jo tyytyväisenä. Pähkinöistä iso plussa ja annoskoosta, joka tuntui Näsinneulan annoksena aika isoltakin.
Tää oli aivan parasta! Siis avokadosorbettia tomaatti-oliiviöljylumella. Mitä mun suussa tapahtuu?! Sanoinkin siinä muille, että mä haluun tätä kesällä kipoittain! Niin ihanan raikasta ja avokadon rasvaisuuden vuoksi kermaistakin ja samettisen pehmeää, että en kestä. Olisin voinu ottaa tämän suun raikastajana toimineen annoksen isompana jälkiruoan sijaan, koska tähän jäi pieni himo. Lime maistui tässä avokadon kaverina.
Varsinainen jälkiruoka oli banaanikakku porkkana-mangokastikkeella ja kookosjäätelöllä. Tällä jälkkärillä ei ollut kyllä helppo paikka tulla maistettavaksi tuon erikoisen ja kaikki yllättäneen avokadosorbetin jälkeen. Mä söin tämän hyvillä mielin ihan viimeistä murua myöten. Tässä ehkä päätähdeksi nousi tuo kookosjäätelö, joka oli kivan raikas ja taas sellanen ihanan pehmeä.
En tiedä miten mä nyt liputin niin paljo tämän raikkauden puolesta. Yleensä mä oon tosi pettyny jos saan jälkiruoaksi jonkin limesorbetin tai muun, koska mun ajatus jälkiruoasta on pannacotta, joku suklaa-asia, juustokakku tai muu rasvainen ja sokerinen kokonaisuus, jonka syön loppuun saakka vaikka oisin kuinka täynnä. Sellanen ähkyn viimeistelevä asia. Ei raikas eikä millään muotoa kevyt. Ehkä mä oon muuttunu muija. Huh!
Tää neljän ruokalajin Spiced Up! -menu maksaa 46 euroa, ja on tosiaan tarjolla vielä 20. maaliskuuta saakka.
Musta ei ollu nyt yhtäkään kuvaa syömässä, koska meistä Anna on yleensä se, joka pitää huolen meidän naamojen kuvaamisesta. Mut voitte kuvitella tähän loppuun mut irvistämässä sen mun perusposeni kanssa, mikä on siis sellanen kohtuu hämmästyny suu mutrulla -ilme. Peukkua näyttäisin tässä kohtaa tyytyväisyyden merkiksi aika varmasti myös.
Lepposaa söndaagia!
– Annukka
