Moro!

Käytiin katsastamassa Tuomiokirkonkadulla sijaitseva Armas Kuppila vihdoin ja viimein. Monihan muistaa Armaan maito- ja juustokauppana, mutta nykyään Armas Kuppila toimii ravintolana. Aamupäivällä tarjoillaan lounasta ja illalla ravintolassa toimii katukeittiö, jonka antimia me päästiin maistelemaan.

Meidän kanssa illallisti Armas Kuppilan ja muun muassa ravintola C:n takana häärivä Ilkka Isotalo. Todella mukava ja hauska mies!

Ensimmäiseksi maisteltiin Kuppilan kanakeittoa, jossa maistui ihanasti ramenhenkinen aasialainen liemi, chili, korianteri, kaneli, tähtianis ja joku sata muuta ihanaa raaka-ainetta ja maustetta, joiden avulla tuo taianomainen liemi on saatu aikaiseksi. Oli jotenkin todellinen yllätys, että Armas Kuppilassa oli tällainen keitto listalla. Tämä oli niin herkullista, että tätä täytyy tulla syömään vielä uudestaan joku kylmä talvi-ilta.

Sitten syötiin rieskapitsaa, joka taisi viedä jokaisen ruokailijan kielen mennessään. Tämä oli aivan loistavaa ja koukuttavaa ja myös sellaista, jota pitää saada pian uudelleen. Onneksi Kuppilaan on tulossa pian pitsalaatikoita, niin sitten tätä saa kätevästi myös mukaankin. Ihanan suolaista, juustoista ja rapeaa.

Armas Kuppilassa lohileipäkin oli yllättävä. Voisi kuvitella, että lohileivässä ei sinänsä ole mitään uutta ja tajunnanräjäyttävää, mutta patongin rapsakka rakenne antoi mukavan vastuksen sokerisuolatulle lohelle. Pelkkä patonginrapsakkuus ei antanut potkua leivälle vaan chili, jota oli viipaloitu leivän sisään. 

Armas kepap oli seuraavaksi vuorossa ja tämä oli aivan loistava! Rieskapitsan kanssa toinen lemppari. Tätä saa välillä possusta ja välillä hevosesta. Tällä kerralla Ilkka päätti, että possua maistetaan, ja sehän kävi muijille kyllä paremmin kuin hyvin. Tämä kepsu oli ihanan mausteinen ja samalla raikas.

Ennen juustoja meiltä kysyttiin, että haluaako joku tai mahtuisiko jonkun vatsaan jotain lisää. Nyt oli mahdollisuus ja siihenhän oli tartuttava. Annukka tais olla ainut rehellinen.

Ennen jälkiruokia syötiin juustolautanen, jossa oli mukavasti erilaisia juustoja, spelttinäkkäriä ja omena-palsternakkahilloketta. Juustot toimii aina.

Nämä pienet hyväskät, joita saa myös lounasaikaan, olivat kyllä todella hyviä! Tuo keskimmäinen caramel oli monelle liian makea, mutta me ihastuttiin ikihyviksi juuri siihen ja sen suussasulavaan koostumukseen.

Marengista täytyy hehkuttaa sen verran, että sen koostumus oli täydellinen! Kuori oli rapea ja sisältä mansikkamarenki houkutteli sopivalla tahmaisuudella ja kosteudella. Marenki oli mahtava piste i:n päälle ja toimi kirjaimellisena sokerina pohjalla Armas Kuppila-vierailussa.

Koko vierailu Armaksessa oli jälkiruokia ja yksityiskohtia myöten niin positiivinen, että Muijillakin oli helppo poistua suu messingillä herkuttelun jälkeen.

-Muijat kuittaa!