Hyppään hieman asioiden edelle, kun en ole ehtinyt vielä edes itse sijaissynnytyssopimuksesta kirjoittaa. Joka tapauksessa – PROSESSI ON ALKANUT!

Vastasin juuri Jessicalle hänen eilen lähettämäänsä meiliin. Hän kirjoitteli yhteystiedoista ja miten edetään yhteydenpidon kanssa ja niin pois päin. Meidän ensimmäinen kontakti, ensimmäinen askel yhdessä tällä hurjalla matkalla! (Voi muuten olla, että otan nimen pois ja keksin jonkin peitenimen.. sopimuksen mukaan en saisi paljastaa mitään henkilötietoja, ellei erikseen sovittu.)

Ja vielä parempaa – hän oli ehdottanut nopeaa etenemistä ensimmäisen ultran suhteen, koska hänen kiertonsa on siinä vaiheessa, että tutkimukset Portlandissa voitaisiin tehdä juuri nyt ja hänelle löytyikin vapaa aika ja hän sai hommattua lennot ja muut. Normaalisti mitään tutkimusta tai muuta ei tehdä ennen kuin sopparit ovat valmiit ja allekirjoitettu, mutta me olemme ihan viime metreillä (allekirjoitamme ne tänään) ja tämän aikaikkunan missaaminen olisi tarkoittanut, että ensimmäiset tutkimukset voitaisiin tehdä vasta seuraavassa kierrossa kuukauden päästä.

Eli saimme salama-alun ja vieläpä hänen omasta aloitteestaan, josta me olemme erityisen iloisia! Meidän puolestahan tässä voidaan mennä juuri niin nopeaan kuin mahdollista, mutta emme tietenkään halua alkaa painostamaan, joten tämä tilanne on mahtava!

Ja kaikista parasta oli hänen meilinsä viimeinen lausahdus, joka todellakin toi aurinkoisen hymyn näille kasvoille: Here we go! I’m so excited I can’t sit still!

Meillä on ihan samat fiilikset!!!!!!!!!!!