Sweet dreams

Viime yönä näin unta, että olin raskaana. Synnytys oli käynnistymässä ja tajusin, että on lähdettävä sairaalaan. Sairaalakassi (josta olen monista blogeista lukenut) oli pakkaamatta. Paniikki. Mitä sinne tarvitsee mukaan? Keräilin itselleni vaatteita ja tarvikkeita, kunnes kassi täyttyi ja tajusin, etten ollut pakannut vauvalle vielä mitään. Juoksentelin keräilemässä vauvan tavaroita välillä pysähtyen pitelemään valtavaa vatsaani tuskissani.

Näihin tunnelmiin heräsin tänään. Tänään oli kierron 28. päivä eikä tietoakaan kuukautisista. Pientä kipuilua kyllä ja rinnat aristavat. Pieni toive minussa herää, että entä jos se olikin enneuni. Mies tuntui olevan sitä mieltä. Pääni sisällä kamppailevat, kuten usein muulloinkin, optimisti ja realisti. Realisti sanoo, että pillereiden jälkeen on tavallista, että kuukautiskierto heittelee tai että kuukautiset jäävät pois. Kivutkin voivat kuulua asiaan. Turha elätellä mitään toiveita. Optimisti miettii, että jos nyt kuitenkin tekisi raskaustestin. Optimistikaan ei valitettavasti tiedä milloin sen testin voisi tehdä, kun oletettua kuukautisten alkamispäivää ei ole tiedossa.

Ja sitten viimein: Meet my friend Pessimisti. Jos pissit aamulla tikulle, alkavat ne menkat kuitenkin pari tuntia myöhemmin. Sitähän nämä oireetkin, niin kuin hyvin tiedät, enteilevät. Ja taas joudut hakemaan lisää tikkuja kaappiin. Voisit yhtä hyvin pissiä jätskitikulle. Aamulla selviää kuka näistä kolmesta voittaa. Nyt katsomaan millaisia unia vauvakuumeilija mahtaa tänä yönä nähdä.

Toim.huom. Tulipa huomattua, että kirjoittaminen tai etenkään tekstin korjaaminen ei onnistu minun mobiililaitteellani. Korjattu siis jälkikäteen koneella.

Puheenaiheet Raskaus ja synnytys Ajattelin tänään Höpsöä

Minne katosi päivät?

Mihin katosi kesäkuu?

Aika tuntuu kuluvan lähes huomaamatta. Olin kesäkuun ensimmäiset kolme viikkoa lomalla ja lomalaisen aika kuluu nopeaan. Lisäksi läheiseni, joka joutui kesäkuun alussa sairaalaan, nukkui pois reilu kaksi viikkoa sitten. Loppuloma, juhannus ja töihin paluun ensimmäinen viikko ovat kuluneet surullisissa/haikeissa/kaipaavissa tunnelmissa. Kyseessa oli vanha ja sairas ihminen, joten shokkina tämä ei tullut, mutta ei kai läheisen poismenoon voi koskaan valmistautua. Hautajaiset vietettiin perhepiirissä, pappi puhui todella kauniisti, itkettiin. Nyt totutellaan ajatukseen, että läheinen onkin läsnä enää vain muistoissa. Muistellaan.

Hautajaisissa oli mukana sukumme nuorin, vajaa vuoden ikäinen pieni herra, joka tuntui tuovan iloa surun keskelle. Jollain tapaa hän muistutti elämän jatkuvuudesta. Sukumme vanhin polvi on nyt poissa, mutta uusi polvi vasta tulossa.

Viimeisinä parina päivänä on kaipauksen ja työkiireiden lisäksi mielessäni pyörinyt myös tuo vauva-asia. Osin siksi, että kuukautiskipumaiset kivut ovat olleet asiasta muistuttamassa jo viimeiset kolme päivää. Kuukautisia sen sijaan ei vielä ole kuulunut. Kroppa taitaa olla ihan sekaisin ilman pillereitä. Normaali kiertoni ennen pillereitä ja niiden kanssa on ollut 28 päivää. Ensimmäinen kierto ilman pillereitä oli vain 25 päivää. Tänään on toisen kierron 27:s päivä eli huomenna voisi olettaa jotain kuuluvan, jos kierto olisi palautunut normaaliin. Vaan miksi olen kipuillut jo kolme päivää? Mieleen hiipii ajatus, että entä jos olisinkin raskaana? Eikö ensimmäiset oireet toisilla olekin kuukautiskipuja muistuttavia kipuja? Näitä ajatuksia yritän hillitä. Kyllä se aika sitten näyttää. Ei kannattaisi intoilla, sitten vaan pettymykset ovat karvaampia.

Sitäpaitsi se, että olisin tästä kierrosta raskautunut, on erittäin epätodennäköistä. Mieheni oli nimittäin ensin kaksi viikkoa reissussa, jonka jälkeen näimme toisiamme vain parin päivän ajan ennenkuin minä vuorostani lähdin yli viikoksi reissuun. Siihen mahtui siis vain pari yritystä, jotka eivät todennäköisesti olleet lähelläkään ovulaatiota. Tosin, kun kiertoni on näin sekaisin, minulla ei ole aavistustakaan milloin ovuloin.

Silti – ajatus siitä, että suvun nuorin olisi saanut alkunsa samoihin aikoihin, kun suvun vanhimman voimat ehtyivät, on jotenkin surullisen kaunis. Ehkä vielä vaalin tuota ajatusta helpottaakseni kaipausta, kunnes ne kuukautiset sitten tulevat. Ehkä jo tänään, ehkä huomenna, ehkä viikon päästä.

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Raskaus ja synnytys