Avioehto

Juridisesta näkökulmasta katsottunahan avioliitto on pelkästään varallisuusoikeudellinen oikeustoimi. Kovin paljon en kauppakorkean ensimmäisen vuoden kursseista muista, ensinnäkin aavistuksen verran railakkaan opiskelujen aloituksen ja toiseksi tylsien luentojen vuoksi, mutta verotuksen perusteiden avausluento on kuitenkin jäänyt minulle ja monelle muulle mieleen. Tuolla luennolla verotuksen professori Kari Hoppu käytti varmaan kokonaisen tunnin vakuuttaakseen jokaisen uuden opiskelijan avioehdon tarpeellisuudesta.

Asiahan ei luonnollisesti kauheasti ole vuosiin pohdituttanut, mutta asia tuli ajankohtaiseksi kun tähän avioliiton auvoiseen satamaan tässä ollaan kovaa vauhtia lipumassa. Varsinainen kimmoke oli pakko, sillä poikaystävä on osakkaana pienessä yrityksessä, jonka osakassopimuksessa on sovittu, että firman osakkeet rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle. Samalla oli hyvä muutenkin keskustella näistä käytännön kysymyksistä. 

Avio-oikeushan merkitsee eron sattuessa oikeutta saada omaisuuden osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä. Avioehdolla voidaan rajata joko kokonaan molempien omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti sopia tietyistä asioista, jotka olisivat eron sattuessa rajattu yhteisen omaisuuden ulkopuolelle. Hankalia tilanteita on kuulemma esimerkiksi syntynyt, jos perintönä saatujen yhteisomistuksessa olevien sukumökkien osuuksia on jouduttu myymään, kun entisellä puolisolla ei ole ollut varaa maksaa toiselle puoliskolle tasinko-osaa perintökiinteistöjen nostaessa yhteisen omaisuuden arvon korkealle. Yksi vaihtoehto onkin rajata perinnöt kokonaan avio-oikeuden ulkopuolelle, tai esimerkiksi vain kiinteistöt.

Avioehtohan on käytännössä sopimus, jossa aviopuolisot sopivat siitä, miten asiat hoidetaan jos kaikki ei mene niin kuin suunniteltiin aka ero tulee. Minä näenkin avioehdon samalla tavalla kuin vakuutuksen, se on sitä varten että jos pelikaani osuu turbiiniin ja homma leviää käsiin, on jo valmiiksi päätetty, miten toimitaan. Mitä selkeämmin tällaisia tilanteita varten on varauduttu, sitä helpommaksi elämänsä tekee. Todennäköisesti ennen kuin ero on ajankohtainen, asioita osaa pohtia joksenkin objektiivisesti ja yhdessä päättää, miten haluaisi raha-asiat tällaisessa tilaneessa hoitaa. Kun negatiiviset fiilikset lisätään rahasoppaan, on yleensä luvassa vain todella likaista ja ikävää jälkeä. Joillekin avioehdosta keskusteleminen tuntuu olevan kovin herkkä asia, ihan kuin ennustaisi liiton päätyvän eroon. Mutta eihän siitä suinkaan ole kyse!

Me päätimme ainakin firman osakkeet rajaavan avioehdon lisäksi tehdä myös keskinäisen testamentin samalla kertaa. Tällä varmistetaan se, että jos ja kun toinen menehtyy ennen toista, saa jäljelle jäänyt puoliso täyden hallintaoikeuden yhteiseen omaisuuteen loppuelämäksi. Hallintaoikeus on verotuksen näkökulmasta järkevämpi vaihtoehto kuin omistusoikeus, sillä tällöin perintövero ei mene kahteen kertaan. Tämä turvaa käytännössä sen, että perilliset eivät voi vaatia pesää jaettavaksi ennen kuin molemmat puolisot ovat siirtyneet ajasta iäisyyteen. Tässä vaiheessa elämää tämä tuntuu toki hyvin kaukaiselta, mutta kaikkeen on hyvä varautua, ja ajattelimme että paperit on parempi tehdä kuntoon heti, etteivät ne jää sitten myöhemmin hoitamatta.

Avioehdon laatimiselle on tiettyjä muodollisia vaatimuksia. Ensinnäkin avioehtosopimus tulee tehdä kirjallisesti. Se päivätään ja allekirjoitetaan ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi. Avioehtosopimus tulee voimaan vasta, kun se toimitetaan maistraatille rekisteröitäväksi. Avioehdon voi myös tehdä missä vaiheessa vain avioliiton aikana ja sitä voi aina muuttaa. Kiveen hakattu ei siis tämä(kään) paperi ole.

Mitä ajatuksia avioehdot ja niistä puhuminen aiheuttaa? Puolesta vai vastaan?

 

Kommentit (19)
  1. Ehdottomasti avioehto! Meille se tehtiin perintöjen vuoksi. Eroa emme niinkään ajatelleet, vaan sitä, että jokatapauksessa kuolee ennen toista. Sekä mulla että miehellä on rakastakin rakkaammat sukumökit ja -tontit ja niistä ei missään nimessä tahdota luopua. Kauhuskenaario olisi ehkä se, että erottaisiin riitaisesti ja puoliso suutuksissaan haluaisi myydä oman osuutensa meidän suvun mökistä eikä mulla tai siskoillani olisi sitä varaa ostaa itse, joten mökki ja tontti päätyisivät ulkopuolisille. Hhrrrrh.

  2. Omaa omaisuutta ei tällä hetkellä ole (enemmänkin velkaa ;), mutta vielä sinkkuna seikkailessa isäni sanoi, että muuten kun se sulho löytyy niin avioehto muuten pitäsi tehdä. Ihmeteltyäni syytä ajankohdattomaan keskusteluun, isäni huomautti serkkuni avio-erosta ja sukufirman osakkeiden jaosta, joka ehtoa löytämättömästä erossa tuli kiperäksi ongelmaksi. Osakkeet säilyivät serkulla, mutta omakotitalon hinnalla. Elikkä ymmärsin huolen ja myös omat mahdolliset siirtyvät/periytyvät osakkeet tai osingot.

    Nyt kun sulho on löytynyt piti asia käyttää hänen kauttaan ja tietenkin hän ymmärsi. Epäilyä nostattaisi jos ei olisi ymmärtänyt. Ehto tehdään kun asia tulee ajankohtaiseksi.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *