Hääpuku-unelmia

Kävin pari viikkoa sitten äitini kanssa Hyvinkään Leimuline -liikkeessä sovittamassa hääpukuja. Liike oli minulle täysin tuntematon, mutta äitini osasi kertoa, että kyseinen liike on palvellut hääpareja Hyvinkäällä jo kymmeniä vuosia. Liikkeen omistaja kertoikin, että on tehnyt työtään yli 30 vuotta!

Ammattitaito kyllä näkyi – täti mittaili minua katseellaan kun astuin sisään ja ilmoitti analyysinsa tuloksen: minulle sopii vain kirkkaanvalkoinen, pehmeästä materiaalista (pitsi tai tylli) valmistettu puku, joka on decoltéelta avoin, sillä minulla on ”hento leukalinja”. Whatever that means.

Tämän jälkeen tätönen kiskaisi pakasta kolme pukua, jotka olivat kaikki täydellisiä. Olin mykistynyt. Voisin hyvin mennä naimisiin missä vaan näistä puvuista hyvin tyytyväisenä. Puvut olivat Maggie Sotteron uutta mallistoa ja kaikki aivan upeita. Olin etukäteen jotenkin ajatellut, että Maggie Sotteron puvut ovat jotenkin liian ”jenkkityylisiä”, mutta ainakin nämä ihanat unelmapuvut olivat päällä todella kauniita.

Ensin kokeiltiin herkkää Adrien -mallia. Love it.

maggie_sottero_adrien_-_mennaan_vaan.jpg

Tämän jälkeen täti puki minut u p e a a n Willow -mekkoon. Oh my.

maggie_sottero_willow_-_mennaan_vaan_0.jpg

Viimeinen oli hieman kapealinjaisempi kuin kaksi edellistä ja äitini ehdoton suosikki. Täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että tämä puku ei kyllä näyttänyt minun päälläni ihan näin kapoiselta, johtuen ehkä hieman eri muodokkuusluokasta..

maggie_sottero_shalise_-_mennaan_vaan.jpg

Upeita pukuja on siis jo löytynyt, nyt ongelmana on vain valinnan vaikeus ja.. budjetti. Minua HIRVITTÄÄ käyttää yli tuhat euroa kolttuun, jota käytän tasan kerran. Kyllä, päivä on ainutlaatuinen ja puku kuvataan tuhanteen valokuvaan, mutta silti! Tuhat euroa! Yritämme pitää hääbudjettimme muutenkin aisoissa erilaisilla DIY-ratkaisuilla, niin tuntuu jotenkin kohtuuttomalta, että hurauttaisin aimoannoksen riihikuivaa vain omiin vaatteisiini.

Nyt kun häihin on vielä vaikka kuinka paljon aikaa, ajattelin että yritän ensin katsella käytettyjä pukuja, ja toivoa että jollain morsiamella on samanlainen maku kuin minulla (anyone?). Sitten keväämmällä, jos unelmamekkoa ei alelapun kanssa ole tullut vastaan, on varmasti aika marssia Leimulinen tädin luokse ja pyytää häntä tekemään taikansa.

onko täällä muita pihistelijöitä? vai olenko minä ainut hääpukujen hintoja hirvittelevä?

Kommentit (9)
  1. Täällä myös yksi joka käytti pukuunsa tonnin. Tämä perustelin itselleni siten, että puku on sen verran simppeli, että se on myöhemmin helposti muokattavissa muuhun käyttöön, sen voi aika kivuttomasti vaikka lyhentää polvimittaan. Puku ei myöskään ole valkoinen, joten hääpukuassosiaatioita tuskin tulee. Tällaisiakin seikkoja voi siis miettiä pukuostoksilla, joitain materiaaleja voi myös värjätä sitten häiden jälkeen. Itse olen niin hankalan kokoinen, että tuskin olisin käytettyä pukua mieluisena löytänyt ja kiinalaiset kopiopuvut eivät vain ole vaihtoehto.

    1. Aika monihan taitaa tosiaan siihen pukuun satsata, joten minä taidan tässä asiassa olla vähän oppositiossa 🙂 Elättelen kuitenkin toiveita, että unelmapuku vielä tupsahtaisi jostain sopivan hintalapun kanssa!

  2. Itse käytin pukuun 1800euroa enkä ole kyllä katunut. Itse lähdin siitä, että ruoan ohella haluan panostaa pukuun (esim. häämatkaan sen sijaan ei panostettu juuri lainkaan). Puvun suunnitteli suomalainen nuori suunnittelija ja puvun suunnitteluprosessi ja sovitukset kyllä toi lisäarvoa hääjärjestelyihin. Oma hääpuku ei kuitenkaan ollut valkoinen, joten sillä (ainakin teoriassa) on vielä käyttöä. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *