Tänään tasan puoli vuotta häihin!
Häihin on tänään tasan puoli vuotta, kuusi kuukautta, 26 viikkoa. Keväästä syksyyn on puoli vuotta ja häät on syksyllä, joten nyt on kevät!
Puoli vuotta sitten muutimme nykyiseen kotiimme, mitä ennen asuimme puoli vuotta anoppilan yläkerrassa. Viime viikonloppuna kävimme kaivelemassa anoppilan aitasta taas pyörät esille, kesää kohti mennään! Minusta vuodenajat ja niiden vaihdokset ovat ihania. Jaksan aina olla innoissani uudesta vaiheesta vuodessa, maalla varsinkin vuodenaikojen muutokset tulevat ihan syliin. Nyt kaikki kevätjutut, tulppaanit, ekaa kertaa tennarit jalassa ja parvekeistutustun pohtiminen ovat siisteintä ikinä, kesän korvalla taas odotan kesäöiden valoisuutta ja purjehdusretkiä saaristossa.
Puolen vuoden päästä kesä taittuu taas syksyyn ja silloin astelemme myös aivan uuteen vaiheeseen elämässä – avioliittoon! Menipäs juhlalliseksi, mutta kuten vuodessa, myös elämässä on erilaisia vaiheita. Niihin kypsyy vähitellen, kunnes yhtäkkiä huomaa olevansa uuden vaiheen keskellä ja nauttivansa siitä täysillä. Meille molemmille naimisiin meneminen oli hyvin luonteva jatkumo yli neljän vuoden seurustelun jälkeen ja uskon, ettei kumpaakaan ole mitenkään hirvittänyt tai mietityttänyt missään vaiheessa.
Olemme ystäväpiirissämme ensimmäisiä naimisiinmenijöitä ja poikaystäväni onkin saanut miespuolisilta ystäviltämme paljon kyseenalaisia kommentteja pelin avaamisesta 😀 Näen kuitenkin, että jokaiselle yksilönä ja pariskuntana on oma luonnollinen tahti siirtyä elämänvaiheesta seuraavaan; vakiintua, päättää opinnot, muuttaa uuteen kaupunkiin, hankkia lapsia jne.. Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma. Paikalleen ei voi koskaan jäädä junnaamaan. Elämä vie eteenpäin, eikä huomisesta voi kuitenkaan mitään tietää. Kannattanee siis elää pelkäämättä ja tehdä niin kuin hyvältä tuntuu. Silloin ei voi mennä kovin pahasti pieleen.
Minun piti kirjoittaa hääjärjestelyiden To Do-listan päivittämisestä, mutta päädyin tällaiseen puitahalailevaan pohdintaan elämästä joidenkin vuodenaikojen kautta. Jaahas. Syytän Teemalta tulevaa Beethovenin 9. sinfoniaa (suosittelen kyllä sitäkin).
Nauttikaahan ihanaiset keväästä ja toisistanne, elämä on loppujenlopuksi aika kiva juttu! Carla ainakin nauttii keväästä ja pallosta.
Minulla on siis tasan puoli vuotta aikaa totutella ajatukseen sanasta ”rouva” neidin sijaan. Rouva N. Hmm…
Hei ihana tämä sinun blogi! Löysin tänne ekan kerran tänään ja selasin kerralla varmaan kymmenen aiempaa juttua! Täällä häät ovat vasta parin vuoden päästä mahdollisesti ajankohtaiset, mutta kai sitä jokainen tyttö kuitenkin niistä aina haaveilee 🙂
Olen ollut pitopalvelussa töissä opintojen ohessa muutaman vuoden ajan ja jotenkin häistä on niiden järjestämisen myötä mennyt maku ja olen jopa ajatellut etten haluaisi itse pitää häitä ollenkaan. Tämä sinun blogisi kyllä käänsi pääni! Sinulla on ihania ideoita ja kuvia – juhlistanne tulee varmasti upeat ja teidän näköiset! Tsemppiä suunnitteluun ja aurinkoa kevääseen!
Ihana olet, kiitos kamalasti! 🙂 Tästä on hyvä jatkaa sunnuntaina, hyvän mielen sait bloggarille! Ihanaa kevättä myös sinulle ja tsemppiä tulevien häiden suunnitteluun. Varmasti löydätte oman tavan järjestää juuri sellaiset juhlat, että tuntuu omalta ja ihanalta eikä ”työltä” 🙂
Jonkun pitää aina avata peli, me taas olemme vähän yli puolivälissä meidän kaveripiirissämme. Ehkä pari vuotta enää häitä ja sitten rauhoittuu.
No näinhän se menee. Kohta meilläkin buumi alkaa ja sitten ei muuta tehdäkään kun käydään polttareissa ja häissä!