Tag: Jyväskylä

Tänään, aivan omasta ehdotuksestani, lähdimme kiertämään Ihanaisen kanssa Jyväskylän kirpputoreja. Laadimme Google-kartan, johon kerääntyi useita eri kirpputoreja ja liki 80 kilometriä autolla ajettavaa baanaa. Tämä on kertomus numero yksi tuosta matkasta, kuvien kera. Kohti Kirriä – Silinteri Listallamme ensimmäisenä oli Kirpputori Silinteri (linkki). Ulkoa päin katsottuna kirpputori ei näytä läheskään niin isolta, kuin mitä se […]

Mistä muuten huomaa keski-ikäisyyden lähestymisen? No esimerkiksi siitä, että And Just Like That… sarjan avausjakson (joka on siis jatkoa Sex and the City:lle eli suomalaisittain Sinkkuelämää sarjalle) aikana tapahtuva Kihon ”verenmaku suussa” treenaus saa oman rintakehän ahdistuksen partaalle ja sitä toistaa ääneen sydänkohtauksen saapuessa, että ”mitäs minä sanoin!” Ja siinä samassa saa pyyhkiä kyyneliä silmäkulmiltaan […]

”Mikä sinua kiehtoo näyttelemisessä? Onko se tunteiden käsittely vaiko esiintyminen ja ihmisten reaktiot?” minulta kysyttiin tänään. En ehtinyt pohtimaan asiaa, kun sanat jo tulivat suustani: ”Enemmänkin se, että siinä saa aiheutettua katsojille tunteita. Esimerkiksi viime lauantaina ihmiset nauroivat räkättäen minun hahmolleni ja jo kolmen sekunnin päästä tuijotin heitä vihaisen näköisenä, jolloin näin pelkkiä ilmeettömiä kasvoja.” […]

Kun täytin kalenteriani tässä yhtenä päivänä uudella teatteriprojektilla, niin havaitsin tämän syksyn kovin kiireiseksi. Kun yhden teatterin projekti saadaan ensi-iltaan perjantaina (ja jonka juuri ja juuri saan sisäistettyä ennen tuota), niin heti seuraavalla viikolla käynnistyy kaupungin toisella puolella sijaitsevan harrastajateatterin toisen produktion harjoitukset. Kalenteri näyttää nyt siltä, että valtaosa seuraavan puolentoista kuukauden arki-illoista menee joko […]

Ensi-iltaan on noin kaksi ja puoli viikkoa aikaa. Nyt alkaa olemaan se vaihe harjoituksissa, jolloin katse pysyy pääosin irti plarista (eli käsikirjoituksesta) ja roolihahmoihin alkaa syntymään jonkinlaista sielua. Edellisissä kahdessa harjoituksessa on viipyilty sairaustapauksen takia yhdessä kohtauksessa, jossa näyttelen tragikoomista hahmoa. Aluksi tuo hahmo näyttäytyi minulle hyvin kasvottomana ja olin suoranaisesti kusessa sen kanssa. Minulla […]

Takana on pari päivää todellista liikkumisen vapautta, sillä ehdoton vankeus päättyi jalkapannan poistamiseen. Se merkitsi samalla erään aika merkittävän elämänvaiheen päättymistä, joka on eniten muovannut minua tähänastisessa elämässäni. Luulin, että esimerkiksi armeija olisi muovannut minua paljonkin, mutta taisin olla väärässä tuon olettamuksen suhteen. On kuitenkin vielä matkaa siihen, että voin sanoa: ”Vankila oli parasta mitä […]

Perhosten aika vatsassa alkaa olemaan käsillä, sillä huomenna perjantaina on kesäteatterinäytelmän ensi-ilta. Tänään on ennakko, jonka aikana pääsemme koeponnistamaan tähänastisen työmme lopputuloksen. Minua jännittää, mutta niin jännittää muitakin. Se oli eilisissä harjoituksissa aistittavissa ja tuo jännitys purkautui yhdessä vaiheessa hervottomana nauruna. Sellaisena pelon, jännityksen ja innostuneisuuden sekaisena hekottamisena. Omaa jännitystäni hälventää tieto siitä, että joukossa […]

Psykologini esitti minulle eilen kysymyksen, jota jäin hetkeksi pohtimaan. Olin juuri kuvaillut suhdettamme ihanaiseni ja minun välilläni sellaiseksi, että saan siitä energiaa ja koen kykeneväni olemaan siinä myös tarvitseva osapuoli. ”Minkä luulet vaikuttavan siihen?” psykologini kysyi. Hetken pohdittuani vastasin: ”Rehellisyys. Enkä tarkoita nyt kaiken jakamista, vaan rehellisyyttä siinä mitä tulee jakaneeksi.” Jatkoin puhumista ja kuvailin, […]

Juokseminen pitää aloittaa portaista ilman juoksuaskelia. Ehdottomasti ja erityisesti silloin, kun takana on vuosien tauko tai elämänhistoria, jossa juoksuaskeleet voidaan rajata oppilaitosten liikuntatunneille (jos edes silloinkaan) pakonomaisen suorittamisen osaksi. Eikä portaista aloittaminen tee pahaa parempikuntoisellekaan, sillä portaissa pääsee lihaskoordinaation ja taloudellisen työskentelyn äärelle. Olemme aloittaneet naisystäväni (eli ihanaiseni) kanssa projektin, jonka yhtenä tavoitteena on mahdollistaa […]

Eilen illalla seisoin puolisen tuntia vohveliraudan ääressä. Vohvelikeon kasvaessa kasvoi myös tiedustelut urakan kestosta. Vaikka melu oli välillä melkoinen, niin ehdin saavuttamaan vohveliraudan ääressä hyvin meditatiivisen tilan ja käymään läpi kulunutta loppuviikkoa. Ja huomaamaan miten onnellinen sitä voikaan olla. Kävimme ihanaiseni kanssa katsomassa perjantaina Jyväskylän kaupunginteatterissa The Addams Family -näytöksen. Näin tämän musiikkinäytelmän jo toistamiseen, […]