Vierestä seurattua tapausta

Olin erään vasta muutaman vuoden sinkkuna olleen naispuolisen tuttavani kanssa liikkeelä. Oli jonkinsortin kesäjuhlat kaupungissamme. Ilma oli vielä illallakin tosi kuuma joten porukkaa oli liikkeellä paljon. Terassit olivat täynnä ilmasta, oluista ja musiikista nauttivista ihmisistä. Näin mekin teimme.

Tänä iltana ei tapahtunut mitään kummempaa, ihania uusia miehiä ei löytynyt, ei näkynyt vanhoja tuttujakaan. Ilta oli oikeastaan aika ihanan rentouttava, ei tarvinnut murehtia mistään kunhan vain nautti lähinnä ihanasta ilmasta, minun tapauksestani. Taina kyllä taisi kaivata kovastikin miestä, lähinnä hän halusi tavata sen oikean. Minä en jaksanut moista murehtia. Tulee jos tulee. Ja ei tullut tuona iltanakaan.

Mutta ilmestyi kaksi miestä. Olivat ihan mukavia, hetken juteltiin. Ulkona ne kaksi miestä sitten tulivat uudestaan juttusille. No ei siinä mitään,kieltäydyin kauniisti jatkoista. Ei ne minusta niin kivoja ollut, että iltaa heidän kanssaan olisin halunnut jatkaa. Ne lähtivät sitten kävelemään kanssamme samaan suuntaan. Taina jutteli enemmänkin toisen herran kanssa. Sitten, kun tultiin tien päähän ja minä olin lähdössä kotini suuntaan he aloittivat varsinaisen shown. Ikään en ole kuullut sellaista jankutusta jatkoille. Lopulta aivan suutuin, että olen sanonut monta kertaa, että minä en tule. En halua teiän hotelliin, enkä halua kävellä teiän kaa enää. Heippa vaan. Taina lähti kävelylle tämän toisen herran kanssa.

Herra oli oikea herrasmies kuulemma. Öhöm, no asiasta voidaan olla montaa mieltä toki. Aamulla seitsemältä mies oli sanonut, että tämän täytyy alkaa lähtee, koska mies on menossa kohta kaivamaan hautaa, kyllä juuri näin hän oli sanonut. No kyllähän tuosta jokaisen pitäisi heti tajuta, että no ei todellakaan ole. Oikeastaan niin tyhmä lause, että se on jo melkein hauskaa. Kuinka keksiikään tuollaisen!!?

Niin, tai ehkä minä olin väärässä? Vai omaako hautaansa se oli lähdössä kaivamaan? ( sen sentään voisin noin niinku kuvainnollisesti uskoakin.. )Olin niin luulotautinen, että epäilin tätä lausetta ja lauseen takia kaikkea miehen kertomaa? Ehkä en ymmärrä luottaa ihmisiin ja uskoa hyvää heistä? Niin ehkä, tämäkin voisi olla mahdollista…. Mutta…

Pikkuhiljaa selvisi, että mies oli valehdellut koko haudan kaivamisen ja paljon muutakin (Piste miehelle, kun oli noin kekseliäs tekosyy :D) .Oikeasti hän oli naimisissa ja parin muksun isä. Vaimo ei tietenkään ymmärrä eikä ymmärrä edes antaa. Oikeasti hän asui ihan lähellä. Hän oli silti ottanut hotellihuoneen. Ei tarvitse varmaan  tehdä minkäänlaista salaapoliisityötä tajutakseen miksi… Kaverikin oli naimisissa.. Mutta sen ressukan ei tällä kertaa tarvinnut päästää näyttelijänlahjojaan valloille. Minnehän hänellä olisi ollut kiire.. Hmm.. Vaikeahan tuota haudan kaivamista on voittaa. 😀

 

 

Merita

Suhteet Rakkaus

Tapaus vellihousu

Baarissa: 

No mutta moi, sähän oot se Milla, jonka kaa leikin lapsena, muistakko sä mua? (joo muistan..)

Mitäs sulle kuuluu, mä oon nähny sun ajavan moneen kertaan autolla (jei). Mä oon ite kans perheellinen, mulla on vaimo ja kolme lasta. (kivat sulle, on mullaki lapsia,so) Mutta voi voi, kun meillä menee niin huonosti vaimon kanssa, se ei ymmärrä mua yhtään, oon kauan nukkunu jo eri huoneessakin (here we go again). Joo, niin ja kyl me varmaan erotaan tässä (mitä sä tätä mulle, kerrot, mua ei kiinnosta pätkän vertaa teiän elämä)

Näin alkaa tapaus vellihousu.

 

Kyllä, vellihousun varsinainen eroamisjuttu ei mua kiinnostanu, koska yleensä ne on vaan juttuja. Eikä tää tyyppikään mikään hehkee ollu, oikeastaan aika rumakin, mutta silti mies, eikä hiiri. Ja kyllähän pitkän tauon (ilman seksiä) jälkeen sellaistakin voi harkita. Syytä mä siihen, jos sillä on vaimo, ja itepä sano, ettei niillä hyvin mee, niin mikä mä oon sitä estämään, jos mies haluaa pitää hauskaa mun kanssa.

No hauskaa meillä olikin, en voi moittiakaan. En sano, että herra vellihousu olisi mitenkään täydellinen ollut, mutta kelpasi silti. Varattu ( tai eroamassa hänen sanojensa mukaan) lähtee aika pikaisesti ”kyläilyn” jälkeen, niin tämäkin, mutta erosi muista varatuista sillä tavalla, että yritti sanoa mulle jotaki ja huokaili ja huokaili, ja lopuks kysy, että pärjäätkö sä varmasti. Hankala jättää sut näin tänne ja mennä vaan. What? Täähän on parasta mitä voi olla, tyyppi lähtee himaansa ja mä saan yksin nukkua ilman ylimääräisiä käsiä ja jalkoja, kuorsausta tai hampaiden narskutusta, puhumattakaan hankalasta aamusta, jolloin kaikki menee vaivautuneeks. Mee vaan, mä pärjään kyllä. (mokomaki).

Pari seuraavaa kertaa kun törmäsin vellihousuun, niin hän pyyteli kahville ja numeroa. Miks? Minkä ihmeen takia, hänellähän on vaimo, ai mutta JOO, ne on eroamassa, kuinkas taas tuon unohdin. On se kumma että mies tarttee heti uuden lohduttajan jos on oikeesti eroomassa. Pointti tässä tapauksessa on kuitenkin se, että mies todellakin halusi vaan toista naista, eikä suinkaan uutta suhdetta. Vellihousutyylinen tyyppi pysyy vaimon kanssa, vaikka olis mikä. Muistutan vielä, etten TODELLAKAAN halunnut tästä tyypistä mitään, olkoonkin vanha lapsuudentoveri. 

 

Aikaa kuluu, ja vellihousu käy baarissa, ei suinkaan kavereidensa kanssa, vaan vaimon. Kyllä, vaimon ja hyvältä näyttää, vaimo sopii hänen viereensä kuin nakutettu, riidasta tai eripurasta ei tietookaan.. Voi luoja kuinka tyhmiä tollaset vellihousut on. Luuleeko ne, että me sinkkunaiset todellakin uskotaan tollanen ”huonosti menee vaimon kanssa”-stoori???

Oli, miten oli. Vellihousu jäi vaimon kanssa. (kuten ennalta arvattu) Ja hyvä niin 😀

 

MILLA 

Suhteet Rakkaus Seksi