Nyt

Tämä hetki. Pysähtyminen.

Osaatko elää tätä hetkeä? Osaatko olla juuri tässä hetkessä läsnä? Aidosti läsnä. Keskittyä siihen, mitä juuri nyt tapahtuu. Itse kovasti koitan keskittyä tähän hetkeen. Tai ainakin olla ajattelematta turhan kauaksi. Huomaan kuitenkin toisinaan ajatuksen lähtevän laukalle. Se vyöryy kuin lumipallo alas rinnettä ja kasvaa suhteettomiin mittoihin.

Nykypäivänä tuntuu olevan haaste elää tässä hetkessä. Koko ajan pitäisi olla ajattelemassa omaa tulevaisuutta. Sitä, mitä tahtoo tehdä isona. Kun sitten joskus on rahaa ja voi tehdä enemmän asioita. Sitten, kun elämässä on kaikki mallillaan. Milloin se kuuluisa hetki tulee? Ainakaan, mitä itseäni vanhempien ihmisten kanssa olen keskustellut, hetkeä ei ole vielä näkynyt.

Minkä vuoksi sitten emme osaa elää tätä hetkeä? Mielestäni se liittyy vahvasti nykyiseen elämisen kulttuuriin, jossa kaikki on erittäin hektistä. Jos sinulla ei ole kolmea eri harrastusta, tee itse gourmet ruokia kotona päivittäin perheelle, hoida omaa kasvimaata ja siinä sivussa ole päätoiminen yrittäjä, ajatellaan ettei eletä.

Miksi me vaadimme niin paljon itseltämme? Miksi emme osaa olla tyytyväisiä siihen, mitä olemme saavuttaneet ja siihen tämänhetkiseen elämäntilanteeseen? Ei se aina niin yksinkertaista toki ole. Aina on muuttuvia tekijöitä. Pääpiirteittäin kuitenkin tahdomme, että meillä olisi kaikki, mutta sitten kuitenkaan ei mitään. Pitäisi keretä juoksemaan pää kolmantena jalkana ja samalla ottaa rennosti kasvonaamiot naamalla hieronnasta nauttien. Kaikkea ei vain voi saada. Pitää osata karsia jostain.

On tärkeää elää tässä hetkessä. Rehellisesti uskon, ettei kukaan tahdo havahtua kymmenen vuoden kuluttua siihen, että on koko ajan elänyt tulevaisuudessa. Siinä ”kun sitten joskus” -ajattelussa. Siihen havahtumisen ajattelisin olevan karu hetki. Katsoen taaksepäin ja huomaavansa, ettei ole elänyt. Ne hetket jota on ollut ja joista olisi tahtonut nauttia, ovat menneetkin ajatteluun tulevaisuudesta. Kun sitten joskus minulla on.

Pyri elämään hetkessä. Tee niistä hetkistä ikimuistoisia. Vanhana niitä on ihana muistella kiikkustuolissa.

-H

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään

Seuraavaksi?

Tulevaisuus. Sitten isona. Niin, mitä?

Viime aikoina itselläni on pyörinyt enenevissä määrin uudet tuulet ajatuksissa. Tahtoisin jotain uutta. Tällä hetkellät tuntuu, että elämä tietyllä tavalla junnaa paikallansa. Eniten tällä hetkellä tahtoisin työelämässä uusia tuulia. Tahtoisin kouluttautua lisää.

Ei ole kauaa, kun valmistuin korkeakoulusta. Nyt kuitenkin huomaan haikailevani opiskelemaan jälleen. Tahto kehittyä löytyy vahvasti minusta. Tahdon kehittää itseäni, mutta myös työelämää. Rakastan uuden oppimista. Oikeastaan luulen löytäneeni seuraavana asian, jota tahdon lähteä opiskelemaan. Sitä toki täytyy jonkin aikaa sulatella. Siihen liittyy myös muutama mutka matkan varrella.

Ajattelin, että tahdon jotain ihan muuta. Ajattelin tahtovani toiselle alalle. Käytännössä se, mitä tahtoisin opiskella on hieman toista alaa. Kuitenkin se on suuri osa tulevaisuutta tämänhetkisellä alallani. Onko se sitten kuitenkaan sitä, mitä tahdon isona tehdä? Se selvinnee sitten, kun eteenpäin pääsen.

Haaveilen tällä hetkellä siitä, että pääsen vaikuttamaan enemmän omalla alallani. Tai sitten toisella alalla. Joka tapauksessa koen, että tämän hetkinen asemani työelämässä ei juurikaan anna tähän valtuuksia. En pysty asemassani tekemään suurempia päätöksiä. Kehittämään pystyn tiettyyn pisteeseen asti, mutta sittenkin tuotos on hyväksyttävä muualla. Pahimmassa tapauksessa olen tehnyt turhaa työtä. Ehkä kaikella työllä tosin tarkoituksensa on. Mikään ei varmaankaan ihan turhaa ole.

Joka tapauksessa en kovinkaan kauaa pysty paikoillani olemaan asian suhteen. Yksi suurempi kehittämisprojekti itselläni töissä tällä hetkellä on, joka varmasti riittä juuri oikeaksi ajaksi kiinnittämään huomioni muualle. Sen tiedän, ettei huomion toisaalle suuntaaminen ole tähän ratkaisu.

Millainen sinä olet? Tahdotko vaikuttaa ja kehittää asioita? Oletko mieluummin seuraaja? Oletko kenties koskaan asiaa ajatellut?

Nykyään kouluttautuminen on osa työelämää. Tarvitsemme jatkuvasti lisää koulutuksia ja kouluttautumista, jotta pysymme ajan hermolla. Asiat kehittyvät huimaa vauhtia ja ilman kunnollista perehtymistä asioihin tipahtaa kärrystä hyvinkin nopeasti. Onko kouluttautuminen sinulle vastenmielistä? Oletko innoissasi ja ensimmäisenä ilmoittautumassa, mikäli vapaaehtoisia koulutuksiin haetaan? Itse näen kouluttautumisen haasteena oppia uutta. Uuden oppiminen kannattaa aina. Voi löytää yllättäviäkin asioita ja oppia samalla itsestään uutta.

Suuntaa rohkeasti koulutuksiin. Opiskele sitä, mitä tahdot. Elämme vain kerran, otetaan siitä kaikki irti.

-H

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään