Ja tässä lupaamani jatko-osa edelliseen postaukseen 🙂

Urheilu alkionsiirron jälkeen

Aikaisemmin ajateltiin, että välittömästi alkionsiirron jälkeen olisi hyvä makoilla paikallaan ja edelleen joissakin paikoissa suositellaan hetken lepäämistä toimenpiteen jälkeen. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ylösnouseminen ja liikkeelle lähteminen välittömästi alkionsiirron jälkeen itseasiassa parantaa raskaaksi tulemisen todennäköisyyttä ja vaikuttaa siltä, että vuodelepo saattaakin itseasiassa olla haitallista (Gaikwad Fertility Sterility 2013). Nykysuositusten mukaan heti alkionsiirron jälkeen kannattaa siis nousta ylös ja lähteä liikkeelle. IVF-hoitojen alkutaipaleella potilaita saatettiin ohjeistaa täydelliseen vuodelepoon vuorokaudeksi tai jopa kahdeksi viikoksi (ASMR Guideline)! Huh, tuntuu nyt aika käsittämättömältä ajatukselta että pitäisi makoilla kaksi viikkoa. Onneksi tutkimustietoa karttuu koko ajan ja käytännöt muuttuvat.

Urheilusta alkion siirron jälkeen on tehty yllättävän vähän tutkimuksia. Sillä on eroa tehdäänkö siirto tuoreeltaan vai pakastealkiolla: tuoresiirto tehdään niin lyhyellä aikavälillä munasolupunktion jälkeen, että varovaisuutta urheillessa kannattaa ehkä edelleen noudattaa kohonneen munasarjatorsion riskin vuoksi. Tuoresiirron jälkeen liikunnan ei ole kuitenkaan havaittu huonontavan siirtotuloksia (Sõritsa, J Assist Reprod Genet 2020). Täytyy silti huomioida, että tässä tutkimuksessa aktiivisuutta mitattiin askelmittarin kanssa, liikunnan laadusta ei ole sen tarkempaa tietoa. Huomioitavaa on myös, että päivän askelmäärän keskiarvo tutkimukseen osallistuneilla oli noin 5000 askelta mikä on aika vähän, jos mietitään että UKK-instituutin mukaan suositeltava aktiivisuus olisi vähintään 9000 askelta päivässä (UKK-instituutti). Moni tutkimukseen osallistuneista vähensi urheilun määrää alkionsiirron jälkeen, vaikka siitä ei ollut annettu erillistä ohjeistusta. Liikunta ei näyttänyt tässä tutkimuksessa vaikuttavan negatiivisesti niilläkään potilailla, joilla liikunnan määrä oli suurin. Toisaalta paljon liikkuvien potilaiden määrä oli tässä tutkimuksessa pieni ja siksi täysin pitäviä päätelmiä ei voi tämän perusteella tehdä suuntaan tai toiseen. Myöskään pakastealkionsiirron jälkeen liikunnallinen aktiivisuus ei vaikuttanut huonontavan alkionsiirron tuloksia (Zemet Reprod Biol Online 2021). Tässäkin tutkimuksessa tutkittavat vähensivät liikuntamäärää alkiosiirron jälkeen ja askelmäärä jäi UKK-instituutin suositusta pienemmäksi. Näiden tutkimuksien perusteella voisi vetää kuitenkin sellaisen johtopäätöksen, että ainakaan pieni/kohtalainen määrä liikuntaa ei näyttäisi haittaavan alkion kiinnittymistä.

Urheilu raskauden aikana

Raskauden aikaisen urheilun ajatteleminen tuntuu tässä vaiheessa vielä ainakin omalla kohdalla kovin kaukaiselta. Sivutaan nyt kuitenkin myös raskauden aikaisia liikuntasuosituksia tässä saman tien hiukan, koska siihenhän näillä hoidoilla kuitenkin tähdätään. Duodecim Terveyskirjastoon on koottu aika tiivis ja hyvä paketti liikuntasuosituksista raskauden aikana, suosittelen perehtymään tähän sitten kun aihe tulee ajankohtaiseksi 🙂 (Terveyskirjasto). Minusta oli jotenkin aika hassua, että tässä ohjeistuksessa erikseen mainittiin, että raskaana ollessa ei kannata mennä laitesukeltamaan. Tässä on varmaan ajateltu, että joku hyvävointinen saattaisi alkuraskaudessa sukeltamista oikeasti miettiä. Jostain syystä mieleeni tuli kuitenkin heti huvittava kuva siitä kuinka joku viimeisillään raskaana oleva yrittää ahtautua tiukkaan märkäpukuun!

Urheilu ja miehen hedelmällisyys

Treenaaminen saattaa vaikuttaa positiivisesti sperman laatuun (Jóźków Am J Mens Health 2017). Yleisesti liikunnalla ajatellaan olevan positiivinen vaikutus miehen hedelmällisyyteen, mutta poikkeuksen tekee intensiivinen pyöräilyharrastus, joka saattaa olla haitallinen – miehillä jotka pyöräilivät yli 5h viikossa oli heikompi sperman laatu (Wise Fertility Sterility 2011). On esitetty, että pyöräilyn negatiivinen vaikutus voisi selittyä kivesten lämpötilan nousulla ja mekaanisilla vaurioilla.

Vaikka ei varsinaisesti aiheeseen liity, niin en malta olla mainitsematta tässä yhteydessä dopingaineita ja niiden vaikutusta hedelmällisyyteen (vaikka naiivisti haluaisin sanoa, että doping ei urheiluun kuulu!). Paitsi kilpaurheilijat, myös kuntourheilijat (sekä miehet että naiset) käyttävät dopingaineita esimerkiksi lihasmassan kasvattamisen toivossa. Osa ihmisistä saattaa myös käyttää dopingaineita tietämättään, kun lisäravinnepurkki ei sisälläkään aivan sitä mitä tuoteseloste lupaa. Anabolisten steroidien käyttö vaikuttaa sekä miesten että naisten kohdalla hedelmällisyyteen ja saattaa olla syy lapsettomuuden takana. Osalla pareista dopingin käyttö saattaa tulla ilmi vasta lapsettomuuspoliklinikan tutkimuksissa (Artikkeli kuntodopingista).

Yhteenveto

Täysin varmoja, tutkimuksiin perustuvia ohjeita urheilusta hedelmöityshoitojen kaikissa eri vaiheissa siis ei voida antaa. Ehdottomasti voidaan kuitenkin sanoa, että urheilu on hyväksi eikä kaikkea liikuntaa kannata hoitojen takia laittaa tauolle (ainakaan koko ajaksi). On hyvä ottaa myös huomioon, että osalle ihmisistä urheilu voi olla elintärkeä selviytymiskeino ja liikkumisen vähentäminen saattaa lisätä stressin määrää, mikä vuorostaan vaikuttaa siten negatiivisesti terveyteen. Osa nykyisistä suosituksista ei pohjaudu tieteellisiin tutkimuksiin, vaan on ehkä tehty enemmän ”varmuuden vuoksi”, paremman tiedon puutteessa. Urheilla saa, mutta ehkä on viisasta jättää ne kaikkein intensiivisimmät treenit väliin ainakin stimulaation ja munasolupunktion aikoihin, jolloin riski munasarjatorsioon on suurimmillaan. On tärkeää huomioida se, että ihmiset ovat yksilöitä ja se mikä sopii toiselle, saattaa olla toiselle huono. Ihmiset reagoivat esimerkiksi stimulaatiolääkkeisiin hyvin eri tavoin. Tämän vuoksi yleisohjeita sopivasta liikunnasta on todella hankala antaa. Kuuntele omaa kehoasi ja mieti millainen liikunta tuntuu sinun kohdallasi hyvältä! 🙂