Recap/ 4 kuukautta minimalistina

Viimeiset neljä kuukautta ovat menneet todella nopeaa ja paljon tässä ajassa onkin ehtinyt tapahtua. Itselleni nämä neljä kuukautta ovat olleet erittäin merkityksellisiä, sillä neljä kuukautta sitten aloitin uuden tavan elää nimittäin minimalistina. Mitä sitten tämän neljä ensimmäistä kuukautta ovat sitten sujuneet?

Alussa sain karsittua tavaroita aika paljonkin. Myin paljon turhaa tavaraa Tori.fissä ja kirpputorilla, sekä vein kierrätykseen. Yhteensä olen myynyt lähes 1000 eurolla tavaraa viimeisen neljän kuukauden aikana. Määrä tuntuu hurjalta. Miten muutamasta tavarasta voi näinkin nopeasti kasautua näin paljon rahaa? Vielä on kuitenkin myytävää jäljellä, joiden kohdalla mietin myynkö itse vai vienkö kirpputorille kierrätykseen.

Nyt viimeaikoina karsimistahti on hidastunut huomattavasti alun innostuksesta. Haluaisin kyllä karsia lisää, mutta minulla on vielä kotonani karsittua tavaraa, jota en ole päässyt myymään eteenpäin. Vaikka minulla olisi nyt aikaa myydä kirpputorilla tavaroita, pyrin vähentämään kontakteja muihin ihmisiin mahdollisimman vähäiseksi, minkä vuoksi kirpputorit ovat jääneet. Tavarat odottavat siis aikoja parempia.

Tällä hetkellä tuntuu, että olisin jotenkin umpikujassa minimalisoinnin suhteen. Ehkä se johtuu kaikesta tavaroista, jotka odottavat uuteen kotiin pääsyä, mutta jotenkin tuntuu, etten oikein tiedä mihin huoneeseen minun seuraavaksi pitäisi karsimisessa keskittyä. Tavaran paljous tuntuu kuitenkin painostavalta, joten tiedän, että kohta tämä kupla puhkeaa ja on pakko päästä eroon turhasta tavarasta. Monena päivänä olen katsonut kaappejani ja miettinyt mistä vielä voin luopua. Tavaraa kyllä on, mutta en vain ole valmis luopumaan niistä vielä.

Tämä pieni tauko karsimisesta on ollut myös ihan positiivinen asia. Olen pystynyt tottumaan ajatukseen minimalismiudesta rauhassa, ja mielessäni on kypsynyt uudenlainen suhtautuminen tavaroihin. Lähes päivittäin mietin, mistä voisin luopua ja pystynkö luopumaan jostain isommasta sekä itselleni tärkeästä esineestä. Tällä hetkellä minulla ei ole tarkoitusta toki luopua vielä tällaisista asioista, mutta ehkä jossain vaiheessa myyn isompia ja kalliimpia tavaroitani, joilla ei ole niin paljoa käyttöä. Viime aikoina olen nimittäin alkanut haaveilemaan äärimmäisestä minimalismista, mutta tähän minulla on vielä pitkä matka, jonka aion kulkea rauhassa yksi tavara kerrallaan.

Seuraa blogia: Blogit.fi | Instagram

koti oma-elama vastuullisuus ajattelin-tanaan
Kommentit (3)
  1. mökkihöperö
    20.10.2022, 14:14

    Voisi olla enemmän kuvia eri vaiheista.

  2. Satu Kumma Ranta
    26.10.2021, 12:17

    Minä olen myös stressaantunut kaikesta tavarasta ympärilläni. Olen riisunut aika paljon asioita esim astiakaapista ja kirjahyllystä (jälkimmäisestä lähtivät kaikki matkamuistot, mutta kirjoja minulla on paljon. Langat ovat akilleen kantapääni. Niistä en voi luopua, vaan ne on saatettava käsitöiksi. Tällä hetkellä mietin, mihin saisin upotettua valmiita käsitöitä niin, että säästäisin vain ne, jotka aion antaa lahjaksi. Kaksi laatikollista villasukkia ei ole tervettä.

    1. Minulla on vähän sama pulma. Neuloa haluaisin, mutta yksi ihminen ei kuitenkaan tarvitse kovinkaan paljon. Ja neuleet kestävät kuitenkin kauan aikaa. Ehkä pitää alkaa myymään markkinoilla tuotoksia!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *