Tekijä X

Tutustuin myös Hanna Partasen kirjaan Olet mitä syöt, ja siitä löysin jonkin verran asiaa siitä, miksi joku syö liikaa. Partasen kirjahan poikkeaa noista muista siinä, että se on opas painonhallintaan ja terveelliseen ruokavalioon eikä  lihavan ihmisen tilitys lihavan elämästä.

Partanen kirjoittaa huomanneensa, että ihmisillä on kyllä tietoa ravitsemuksesta ja laihduttamisesta, muttei kykyä elää sen tiedon mukaan. Partanen nimittää tätä syömisen hallintaa vaikeuttavaa asiaa nimellä ”tekijä X”.  Tekijä X saa ihmisen avaamaan jääkaapin oven vaikkei olisi nälkäkään tai nappaamaan kassajonossa kuitenkin pienen suklaapatukan. Tarkemmin Partanen käsittelee tunnesyömistä, ruoalla palkitsemista tai lohduttautumista, vaikkei kovin syvälle niissä näissä aiheissa menekään.

Mitään suurta oivallusta kirja ei minulle tarjonnut, olen kyllä tiennyt palkitsevani itseäni herkuilla. Jäätelöpaketti illalla lasten mentyä nukkumaan on kruunannut monta talvi-iltaa tv:n ääressä. Tuosta tavasta olen jokseenkin jo päässytkin eroon, tai oikeastaan olen korvannut sen jollakin muulla: rooibos-kupillisella tai jos on illalla oikeasti nälkä, niin sitten pienellä kipollisella rahkaa.

Partasen kirjassa on myös konkreettisiä vinkkejä syömisen hallintaan ja liikunnan lisäämiseen. Itselleni ehkä hyödyllisimpiä muistutuksia olivat ne, että ruokaa saa jättää lautaselle, jos on jo kylläinen, ja että yli jäänyt ruoka kannattaa laittaa mahdollisimman nopeasti pois silmistä jääkaappiin tai pakkaseen, ettei tule heti napostelleeksi lisää. Pienten lasten vanhempana sitä tulee niin helposti syötyä esimerkiksi lasten lautasille jättämät makaroonilaatikon jämät…

Laihdutusmotivaation kannalta vaikuttavin kirja näistä kolmesta oli kannaltani Eila Jaatisen kirja Iloiset kilot Totta ja tarua tuhdeista tytöistä. Kirjan kuvaama lihavuus oli ahdistunutta ja ahdistavaa, tunnistin kai siinä riittävästi omia ajatuksiani ja tunteitani.

 

Suhteet Oma elämä Liikunta Terveys

Tein sen

Viikonloppuna oli sitten se juoksutapahtuma, johon keväällä innoissani ilmoittauduin. Ja hyvä oli, että ilmoittauduin, sillä jaksoin ihan hyvin juosta koko matkan helteestä huolimatta, ja maaliintulon jälkeinen tunne oli ihan mahtava.

Asetin itselleni tavoitteen, harjoittelin ja saavutin sen. Ja noin puoli vuotta sitten en todellakaan juossut yhtään mihinkään. Ja nyt tuntui siltä, että olisin minä pidemmällekin jaksanut. 🙂

Suhteet Oma elämä Liikunta Terveys