5 vinkkiä työhaastatteluun
Tänään ajattelin palata blogini ”juurille” eli käsitellä työelämää ja tarkemmin tällä kertaa sitä, kuinka päästä työelämään. Yleensä se vaatii työhakemuksen tai jonkun suhteen/suosittelijan. Monesti järjestetään kuitenkin työhaastattelu ja siitä haluaisin kirjoittaa tänään.
Kuten moni tietää, olen aloittamassa uuden työn nyt syyskuun alussa, joten tuoreessa muistissa on työhaastattelu. Kyseiseen työpaikkaan oli vielä kaksi eri haastatteluosuutta, joten yhdellä haastattelulla en selvinnyt. Olen myös aiemmassa elämässä käynyt useammassa haastattelussa, joten uskon minulla olevan jotain sanottavaa aiheeseen liittyen.
Ihan ensimmäinen asia on olla oma itsensä (tietenkin oma itsensä parhaimmillaan työelämää ajatellen). Ei kannata esittää jotain muuta, kuin on, koska paikan saadessa se joka tapauksessa tulisi ilmi. Lisäksi varmasti itsekin haluat sellaiseen työpaikkaan, johon olet tullut valituksi omana itsenäsi. Mikäli sinua ei valita johonkin työhön sellaisena kuin olet, ei työpaikka olisi ollutkaan sinua varten. Loppujen lopuksihan siitä onkin työnhaussa kysymys: työnantaja haluaa omaan yritykseensä, imagoonsa ja/tai työtehtävään sopivimman persoonan – sellaisena kuin hän on. Työnhakijalla puolestaan voi olla jokin muu motiivi, esimerkiksi toimeentulo (joka on kyllä ihan ymmärrettävä motiivi) ja hän voi herkemmin työhaastattelussa esittää jotain muuta kuin on. Kokeneet rekrytoijat kuitenkin haistavat tämän läpi.
Toisena asiana haluaisin vinkata sen, että työhaastattelun mahdollisia kysymyksiä ja omia vastauksia kannattaa löyhästi miettiä etukäteen päässä. Kannattaa miettiä, millainen työntekijä on ollut edellisissä työsuhteissa ja millainen haluaa olla. Ja tietenkin, mitä kehitettävää itsellä on. Työhaastattelujen klassikkokysymys on se, mitä kehitettävää itsellä on ja esimerkiksi se, missä näkee itsensä viiden vuoden kuluttua.
Näihin kysymyksiin ei kannata kuitenkaan opetella sellaista vastausta, joka tulee kuin tykin suusta. Sellainen juuri kuulostaa niin opetellulta, että ei vaikuta enää aidolta. Kannattaa siis lähinnä opetella itsetuntemaan itsensä, millainen on ja millainen haluaisi tulevaisuudessa olla. Näin vastaus tulee luontevasti ja itsevarmemmin työhaastattelutilanteessa, eikä mielestäni vaikuta opetellulta vastaukselta.
Ja mitä tulee tuohon kysymykseen, jossa kysytään omia kehityskohteita: ei kannata vastata ”naamioimalla vahvuuttasi heikkoudeksi”; esimerkiksi kertomalla että olet perfektionisti tai että olet hieman liian pikkutarkka (esim. pikkutarkkuutta vaativassa työssä). Tämä on latteus, koska ”liiallinen” pikkutarkkuushan pikkutarkkuutta vastaavassa työtehtävässä ei ole mikään kehityskohde, vaan etu.
Mieti mieluummin esimerkiksi edellisiä työsuhteita: mitä haasteita olet huomannut niissä. Tuo tällainen kehityskohde esiin ja pyri pyörittämään se haastattelussa vielä niin, että kuinka olet ratkaissut kehityskohteesi tai mitä tekisit kehityskohteen eteen nyt. Näin siksi, että oikeasti meillä jokaisella on kehityskohteita. Rekrytoija haluaa kuulla sen, pystytkö sinä tunnistamaan itsessäsi kehitettävää. Sillä, että kerrot kokevasi huonoa omatuntoa ollessasi pikkutarkka työtehtävässä, joka sitä vaatii, et todennäköisesti hurmaa konkari rekrytoijaa.
Kolmas ajatukseni työhaastatteluihin liittyen on ihan perus käytöstapa-asiat. Ole ajoissa paikalla (n. 10 min etukäteen), ole siisti ja älä esimerkiksi jauha purkkaa tai ole pastilli suussa haastattelussa. Myös ihmisten silmiin katsominen sekä positiivinen olemus ovat asioita, jotka yleensä antavat hyvän vaikutelman. Riippuen työtehtävästä johon haet, mutta siisti pukeutuminen ei välttämättä tarkoita tietenkään, että puku päällä pitäisi pönöttää – mutta tämähän riippuu tietysti täysin työtehtävästä ja alan pukeutumiskoodista, johon haet. Yleisesti voisin todeta, että smart casual -pukeutumisella pääsee pitkälle.
Neljäntenä seikkana mieleeni tulee, että kun haastattelun lopussa rekryäjä todennäköisesti kysyy, että onko sinulla jotain kysyttävää, sinulla kannattaa olla jotain kysyttävää. On mielestäni hyvä jo etukäteen hieman miettiä, mitä voisi kysyä. Tässäkin kuitenkin se, ettei kysymys saa olla liian opetellulta vaikuttava, vaan tarkoitus olisi, että olet aidosti kiinnostunut ja siksi sinulla luonnollisestikin herää kysymyksiä.
Paras tilanne on, että sinulla herää kysyttävää jostain, mitä rekryäjä on haastattelun aikana kertonut. Jos et vaikkapa jännityksen vuoksi keksi yksinkertaisesti mitään, pääset helpolla, jos haastattelija ei ole kertonut esimerkiksi, paljonko hakijoita on ollut – voit kysyä tämän ihan vain omasta mielenkiinnostasi. Toinen helppo kysymys on kysyä (jos sitä ei ole mainittu), milloin tieto siitä, tuleeko tehtävään valituksi tulee. Monesti rekrytoija kuitenkin on nämä jo kertonut.
Mikäli näin on, voit kysyä tarkentavia kysymyksiä itse yrityksestä (kannattaa Googlettaa etukäteen yrityksestä jotain mistä sinulla herää kotona kysyttävää), millaiset etenemismahdollisuudet yrityksessä on (viisas yritys ei säpsähdä henkilöä, joka haluaa myös edetä urallaan. Kukapa yritys haluaisi työntekijän, jonka tavoitteena ei ole ollenkaan kehittyä, vaan pysyä aina tismalleen samassa työtehtävässä), onko työ kuinka itsenäistä tai vaikkapa kysyä, millainen on samaa työtehtävää tekevän tyypillinen työtehtävä – you name it.Nuo olivat sellaisia klassikkokysymyksiä, jotka itseäni yleensä kiinnostaa, kun haen työtä – tilanteessa heräävien kysymysten lisäksi.
Viides asia: erotu. Tähän ei tarvita mitään akrobaattitemppuja välttämättä, vaan edellisten kohtien yhdistelyllä ja omalla persoonallasi voit hurmata ja erottua. Yritä pitää mielessä, että rekryäjää jännittää varmasti myös, koska hän todennäköisesti lisäksesi haastattelee muitakin hakijoita ja hänen tehtävänään on valita kyseiseen työtehtävään sopivin ja paras henkilö. Erotu siis joukosta ja vakuuta haastattelija, että sinä olet paras, sinut hänen tulisi valita!
Lisää vinkkejä työhaastatteluun liittyen kyllä löytyy, mutta pidetään tämä julkaisu maltillisen pituisena ja kirjoitan mahdollisesti toisessa julkaisussa vinkkejä vielä lisää. Onko sinulla jotain vinkkejä työhaastatteluun liittyen?
