Mitä tamponisi todella piilottaa? Opas turvalliseen valintaan

Tänään kirjoitan aiheesta, joka on samaan aikaan tuntuu vähän epämukavalta ja aralta, mutta myös tärkeältä. Bongasin jossain netissä (olipa tarkka lähde, hehe) surffaillessani joitain viikkoja sitten otsikon, jossa nostettiin esiin tamponien vaarallisuus. Siinä luki muistaakseni jotain arseenista ja lyijystä. En klikannut otsikkoa ja varsinaista juttua auki, vaan kuittasin sen mielessäni, että taas joidenkin hihhulien pelottelua – samaa kastia kun pelotellaan aurinkorasvasta tai länsimaisista lääkkeistä. Kuitenkin tuo otsikko jäi kummittelemaan omaan mieleeni. Päätin tehdä hieman tutkimusta omalta tietokoneeltani käsin. Tamponit ja/tai kuukautissiteet ovat monelle naiselle niin arkinen asia kerran kuukaudessa, ettei välttämättä ole tullut sen enempää asiaa kyseenalaistettua. Sitä on vuosia vain napannut ne tutut ja turvalliset (tai ainakin siltä tuntuvat) kuukautissuojat kaupasta miettimättä sen enempää. Ihan luonnollista.

Ja muuten, vaikka otsikossa on mainittu tamponit, niin tutkimuksissa ja viranomaisarvioissa kemikaalijäämät ja haitalliset aineet voivat esiintyä sekä tamponeissa, että kuukautissiteissä. Tämä siksi, että molemmat tuotteet valmistetaan samankaltaisista materiaaleista. Haitalliset varoitukset koskevat siis yhtälailla tamponeja kuin kuukautissiteitäkin.

Päätin nyt sukeltaa aiheessa syvemmälle. Ei paniikissa, vaan ihan rauhassa. Mitä tutkimukset oikeasti kertovat tamponeista? Voiko tamponi todella olla myrkyllinen? Ja ennen kaikkea: miten me voidaan suojella itseämme?

Tutkittua tietoa: mitä tamponeista on löydetty?

Mennäänpä sitten asiaan. Kalifornian yliopistossa on tehty tutkimus, jossa tutkittiin 30 eri tamponia, 14 eri merkiltä. Tutkimuksen ikävä huomio oli, että kaikista löytyi raskasmetalleja (Lähde: University of California, Berkeley: First study to measure toxic metals in tampons shows arsenic and lead, among other contaminants)

Lyijy, arseeni ja kadmium 

• Lyijyä löytyi jokaisesta näytteestä. Jep, jokaisesta. Tämä kuulostaa kyllä huolestuttavalta, koska lyijylle ei ole todettu mitään turvallista altistustasoa. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO sanoo, että ei ole todettu turvallista altistustasoa lyijylle. WHO lisää, että pitkäaikainen altistuminen aikuisella voi vaikuttaa verenpaineeseen, munuaisiin ja hedelmällisyyteen.
• Arseenia ja kadmiumia löytyi Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti luomutamponeista (hieman yllättävää, eikö?)
• Eri metallit löytyivät eri määrissä riippuen siitä, oliko tamponi valkaistu, hajustettu tai oliko se luomulaatuinen.

Glyfosaatti: torjunta-aine, jota ei haluaisi lähellekään kehoa

Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa puolestaan on havaittu, että eräs tamponinäyte sisälsi glyfosaattia 40 kertaa enemmän kuin mitä veden juomiseen sallitaan. Glyfosaattia käytetään rikkakasvien torjuntaan – eikä sen paikka ole kehossamme.

PFAS-yhdisteet, ”ikuiset kemikaalit”

PFAS-yhdisteet (eli per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet) ovat ihmisen valmistamia kemikaaleja, jotka eivät käytännössä poistu luonnosta koskaan. Niitä käytetään esimerkiksi veden- ja tahrojenkestävyystuotteista (esim. ulkovaatteet, keittiövälineet), mutta niitä on löydetty myös tamponeista. PFAS-yhdisteitä on jonkin verran liitetty mm. hormonihäiriöihin ja munuaissyöpään.

Miksi tähän kannattaisi kiinnittää huomiota ja pohtia?

Tässä kohtaa tulee mieleen, että ”eiväthän määrät ole isoja” tai ”kerran kuukaudessa, tai harvemmin, ei käyttöä tule usein”. Totta, eivät määrät välttämättä ole isoja tai altistusta tapahdu edes välttämättä kuukausittain. Toisaalta meidän kehon yksi herkimpiä alueita on vaginaalinen limakalvo – ja sieltä aineet imeytyvät verenkiertoon todella tehokkaasti. Eli jos käytämme tuotteita, joissa on myrkyllisiä aineita kuukausien tai vuosien ajan, keho voi altistua niille pieninäkin määrinä jatkuvasti.

Miten voi suojautua?

1. Tarkista mitä ostat: Tämä on ehkä ensimmäinen asia, josta kannattaa aloittaa. Valitse kuukautissuojia, jotka ilmoittavat ainesosat avoimesti. Luomu ei automaattisesti tarkoita turvallisempaa, mutta läpinäkyvyys on hyvä merkki. Kun seisot siellä kuukautishyllyllä ja mietit, mitä sujauttaisi ostoskoriin, tässä muutama konkreettinen vinkki, joiden avulla voit tehdä turvallisemman valinnan:
   1. Etsi INCI-lista tai ainesosaluettelo: Katso pakkauksesta: ilmoitetaanko tarkasti, mitä materiaaleja tamponissa (tai siteessä) on käytetty? Hyviä merkkejä yleensä ovat sanat kuten: ”100 % luomupuuvillaa”, ”ei hajusteita”, ”ei kloorivalkaisua”, ”ei synteettisiä kuituja”, ”hypoallergeeninen”. Jos tuotteessa ei lue mitään aineisosista – se ei yleensä ole hyvä merkki. Yllättävän moni perinteinen brändi ei vieläkään ilmoita tarkasti sisältöä.
   2. Luomuleima ei riitä. Kannattaa varmistua, että valitsee sertifioitua luomupuuvillaa sisältäviä tuotteita, kuten GOTS- ja ICEA-merkitys. Sertifikaatit kertovat valvotusta tuotannosta.
   3. Vältä hajustettuja tuotteita: Hajusteet sisältää kymmeniä synteettisiä kemikaaleja, joita ei ole edes eritelty pakkaukseen. Ne voivat aiheuttaa ärsytystä, allergioita tai häiritä hormonitoimintaa. Vältä tuotteita, joissa lukee esim.”scented”, ”parfum” tai ”freshness pearls” – nämä eivät pitäisi kuulua lähelle limakalvoja.
   4. Vältä kloorivalkaisua. Joissain tamponeissa ja siteistä käytetään elementaalista klooria valkaisussa, jolloin voi muodostua dioksideja (haitallisia yhdisteissä). Pakkauksesta kannattaa etsiä maininta, esim. ”Totally chlorine free (TCF)” tai ”bleached without chlorine”.
   5. Esimerkkejä läpinäkyvistä merkeistä (tilanne 2025): Ainakin seuraavat: Vuokkoset Organic, Natracare, &Sisters. Listasin tähän sellaisia, joita saa suomalaisista verkkokaupoista tällä hetkellä. Ulkomaisista verkkokaupoista löytyy esim. Organyc ja Grace & Green. Muitakin varmasti löytyy, voit vinkata kommenttikentässä!
2. Kokeile vaihtoehtoja: Menkkakupit, kuukautisalushousut ja kestositeet voivat olla hyviä (ja pitkässä juoksussa edullisempia!) vaihtoehtoja.
3. Vaihda usein. Vaihda tamponi ohjeiden mukaan ja vältä yökäyttöä, jos mahdollista.

Pitääkö Suomessakin olla huolissaan?

Monet tutkimukset, joissa on löydetty haitallisia kemikaaleja, kuten PFAS-yhdisteitä ja raskasmetalleja kuukautissuojista, on tehty ulkomailla – usein Yhdysvalloissa tai muualla Euroopassa. Tästä saattaa herätä kysymys, onko sillä sitten väliä, kun olemme Suomessa? Suomessa on toki valvonta ja tuotestandardeissa hyvät käytännöt, niin silti tamponit ja siteet valmistetaan usein samoissa kansainvälisissä tehtaissa tai raaka-aineet voivat olla samoja, joita käytetään muuallakin. Tämä tarkoittaa, että riskit saattavat olla samankaltaisia myös Suomessa.

Suomessa viranomaiset eivät (ainakaan tällä hetkellä tai vielä) testaa kuukautissuojien kemikaalipitoisuuksia, eikä erillisiä raja-arvoja ole asetettu. Siksi kansainväliset tutkimukset kannattaa tiedostaa, koska ne antavat viitteitä mahdollisista terveysriskeistä. Suomen elintarvike- ja lääkealan valvontaviranomainen valvoo pääasiassa elintarvikkeita, lääkkeitä, kosmetiikkaa ja kemikaaleja, mutta kuukautissuojat kuuluvat tavallisesti hygieniatuotteiden kategoriaan, joita ei systemaattisesti testata kemikaalijäämien osalta.

Lisäksi PFAS-yhdisteitä löytyy jo nyt kaikkialta ympäristöstä ja kulutustuotteita, eli niiden kertyminen elimistöön on paljon laajempi ongelma, joka ei pysähdy Suomen rajoille. Suomessakin siis kannattanee suosia mieluiten läpinäkyviä, sertifioituja ja kemikaalittomia kuukautissuojia aina, kun se on mahdollista. Valinnoilla voi vähentää altistumista ja toisaalta myös vaikuttaa kuukautissuojamarkkinoiden kehitykseen.

Loppufiilis/ajatuksia

Tämän postauksen tarkoitus ei ollut pelottelu, vaan enemmänkin herättely. Naiset ansaitsevat kuukautissuojia, jotka ovat oikeasti, varmasti, turvallisia. Oma terveys on arvokkainta jota on. Tähän voi vaikuttaa. Kun tietoisuus ja ajattelu asian ympärillä lisääntyy, ja kiinnitämme tähän enemmän huomiota, kysytään lempimerkiltä ainesosaluetteloa, tehdään turvallisempia valintoja kuukautispäivinä, niin asiat pikkuhiljaa muuttuvat.

Pidetään huolta kehostamme ja itsestämme <3

Lähteitä, jos haluat lukea aiheesta lisää:

Lyijyyn ja altistustasoon liittyen:

Centers for Disease Control ja Prevention (CDC): Lead Prevention Tips – ”No safe blood lead level in 

European Food Safety Authority (EFSA): Scientific Opinion on Lead in Food: ”There is no threshold below which lead exposure is harmless.”EFSA Journal 2010;8(4):1570

University of California, Berkeley: First study to measure toxic metals in tapons shows arsenic and lead, among other contaminants

PFAS-yhdisteet ja terveysvaikutuksiin liittyen:

National Institute of Environmental Health Sciences (NIEHS): PFAS and endocrine disruption

Barry et al., 2013, Environmental Health Perspectives: Perfluorooctanoic Acid Exposure and Cancer

International Agency for Research on Cancer (IARC), 2016: PFOA classified as possibly carcinogenic to humans (Group 2B)

Kuukautissuojien sertifikaatteihin ja turvallisuuteen liittyen:

Global Organic Textile Standard (GOTS)

International Association for Organic Agriculture (ICEA)

Tampon Tribe: What Is GOTS Certified? It’s What Your Body Needs!