Mitä sinun pitäisi tietää julkisesta taloudesta?

Kuulostiko otsikko tylsältä? Älä anna sen hämätä, yritän kirjoittaa julkisesta taloudesta mahdollisimman ymmärrettävästi. Eli lähdetään ihan perusteista: nimensä mukaisesti julkinen talous on osa kansantaloutta, jonka muodostavat julkisyhteisöt. Julkisyhteisöjä ovat luonnollisestikin valtio, kunnat, kuntuyhtymät… Lisäksi julkiseen talouteen luetaan mukaan työeläkeyhtiöt/laitokset, sosiaaliturvarahastot (tutuimpana ehkä Kela), valtionyhtiöt..

Julkista taloutta rahoitetaan pääasiassa verovaroin. Suomessa julkisen talouden koko suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on muihin maihin nähden suurempi. Meillä toisin sanoen on siis enemmän julkisia palveluita kuin muualla. Suomen prosentti on 58.7 %, kun esimerkiksi Ruotsissa (johon me suomalaiset nyt yleensä lähdemme ensimmäisenä vertaamaan…) on prosentti 53,0 % (Lähde).

Mielenkiinnosta vertailu muiden välillä kannattaa, mutta on hyvä huomioida, että vertailu on siinä mielessä harhaanjohtavaa, ettei siinä pystytä huomioimaan eri valtioden välisiä erilaisia verojärjestelmiä millään muotoa. Tästä syystä näitä prosentteja ei kannata lähteä liikaa tulkitsemaan. En ole perehtynyt Ruotsin verolainsäädäntöön sen kummemmin, mutta  esimerkiksi eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä siellä lienee olevan erilainen kuin Suomessa.

Julkista taloutta pidetään yleensä parhaana keinona toteuttaa järjestys suurimmassa osassa maita. Lisäksi puolustukseen liittyvät teemat, kuten armeija, poliisi, oikeusjärjestelmä on katsottu toimivan parhaiten julkisen sektorin pyörittäessä. Tätä ei käy omasta mielestäni ainakaan eittäminen. Meillä kuitenkin on tiettyihin asioihin, kuten sairaanhoitoon, julkisen puolen lisäksi myös yksityinen puoli. Huomioitavaa kuitenkin on, että julkinen talous ei jäsenny yksityisen sektorin kanssa, toisin kuin yksityinen sektori jäsentyy julkisen sektorin kanssa (julkisen talouden osuus Suomessa n. 20 %). (Lähde)

Julkisen talouden ongelmana voidaan pitää vapaamatkustajia, eli julkishyödykkeiden vapaamatkustajia, heitä jotka kulkevat kyydissä ja nauttivat hyödykkeestä maksamatta siitä. (Jännittävä artikkeli tähän liittyen). Vapaamatkustuksesta on tässä kohtaa syytä tarkentaa, että itse tekstissäni vapaamatkustajalla tarkoitan erityisesti sellaisia henkilöitä, jotka tietoisesti vapaamatkustavat julkisen talouden varoilla (eli  ovat tehneet päätöksen ja kertovat siitä, etteivät edes halua osaltaan osallistua julkishyödykkeiden kustannuksiin; kai tätä voi jossain määrin kutsua äärimmilleen vietynä ideologiaksi). Linkitän tähän vielä toisen Ylen artikkelin viitaten tähän tietoiseen päätökseen: Juuso, 19, ei halua tehdä mitään.

Mikä sitten on Suomen tämän hetkinen tilanne julkisen talouden osalta? No, viime vuosikymmenten lopulta Suomen julkiseen talouteen on muodostunut alijäämä, joka on sangen sitkeä. Tämä ongelma johtuu juurikin siitä, että menomme ovat yksinkertaisesti suuremmat kuin tulomme. Voisimme sanoa, että hyvinvointipalveluita on lisätty, mutta niiden maksajat vähentyneet. Tästä johtuen olemme velkaantuneet ja koska väestömme ikääntyy, uhkaa velkaantuminen kiihtyä entisestään. Toisaalta toiveikkaista lukemista kertoo se, että vuonna 2017 BKT-velka (=suhteutettu bruttovelka) kohosi 63 prosenttiin suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Nyt vuonna 2019 valtiovarainministeriö arvioi velkasuhteen laskevan 58,3 prosenttiin. (Lähde: Tilastokeskus). Tilanne on siis parempaan suuntaan, kuin vielä viime vuosikymmeninä. Mutta väestön ikääntyminen esimerkiksi tuo tilanteeseen omat haasteensa.