Oman hiusvärin kasvattaminen

Tänään kirjoitan muutaman sanasen hiuksista. Ensiksikin todetaan, että aloitin hiusten värjäämisen ehkä noin 16-vuotiaana ja mitään todella rajuja värejä en ole ikinä kokeillut, mutta ihan tumman ruskeasta aina ihan viileän vaalean -hiussävyyn on kokeiltu. Etenkin hiusten värjäyksen loppuajalla, kun pidin todella vaaleasävyistä hiusta, aloin kyseenalaistamaan ja miettimään minkä värinen oma hiukseni olisi. Se aina näytti harmaalta ja tummalta, kun tyvikasvu lähti tulemaan. Kontrasti oli tosi suuri tietysti sitä vaaleaa hiusta vasten ja aina kiireellä piti saada tyvi piiloon. Alla kuvissa hiukseni vuodelta 2016-2017, vielä vaaleassa värjätyssä sävyssään.

Lopulta tein päätöksen, että haluan katsoa, miltä oma hiusvärini näyttäisi jos sen kasvattaisin – saisihan sen uudelleen värjättyä. Lisäksi kampaajalla minulla ihan muutaman kerran vaalea väriaine hieman kirveli päänahkaa. Ei siis mitenkään pahasti, tai pidempään allergiseen reaktioon asti, mutta näiden jälkeen googlettelin hieman, mitä kaikkea hiusvärit oikeasti sisältävät. Esimerkiksi PPD oli sellainen aine, joka antoi lisämotivaatiota lopettaa värjääminen. Yle MOT on muuten tehnyt ikäviä faktoja hiustenvärjäyksestä, eli jos olet eksynyt lukemaan tämän aiheista postausta, se saattaisi kiinnostaa sinua ja laitoin linkin myös sinne 🙂

Aloitin pois-väristä projektin siten, että värjäsin hiukset vielä kerran. Tällöin päähäni laitettiin liukuväri. Tyvestä tummaa, mahdollisimman lähellä omaa juurikasvu-väriäni oleva väri ja hieman tästä ”yli”, sillä värihän kuluu 🙂 Tyvestä tuli siis alkuun aika tummakin, kun latva oli vaaleaa. Mutta tämä tehtiin siksi, että kontrastista ei tulisi niin suuri, kun oma väri lähtisi tulemaan viileän vaaleaa hiusta vasten, vaan oma väri sekottuisi liukuväriin/tummaan sävyyn. Sitten pikkuhiljaa hiusten leikkuulla saisi vaaleaa tyveä pois. Ja tällä periaatteella kasvatin omaa hiusta. Alla hiusten ”viimeinen värjäys”, eli liukuväri.

 

Halusin tuolloin tietysti buustia hiusten kasvuun, jotta väri-osuus kasvaisi mahdollisimman pian ja siitä pääsisi tasotus-kerroilla eroon. Söin biotiinia ja mahdollisimman monipuolisesti, sekä lisäksi pyrin tekemään hiusnaamioita, käyttämään hiusöljyjä jne. Hiukseni ovat aina olleet hieman nihkeitä kasvamaan, mutta tein mitä voin, jotta olisin saanut kasvua edes hieman buustattua. Tietysti kannattaisi myös mm. suoritusrauta sekähiustenkuivaaja jättää kaappiin, mutta omat hiukset minulla ovat niin luonnonkiharat, että näiden käyttöä en juurikaan (pl. vapaapäivät), vähentänyt.

Kasvatusprojektissa meni kaikkiaan reilu vuosi. Lopulta leikkasin vähän lyhyemmän polkkamallin, ja minulle ei jäänyt enää ollenkaan vaaleaa latvaa. Nyt olen ollut jo kolme vuotta, ylikin, omalla hiusvärilläni. Alla omasta väristäni kuva, jonka nappasin tänään suihkun jälkeen :) Tilanne siis tänään tasan tarkkaan tuo. Värihän on tummempi vaaleaan, mutta itse tykkään vähän ”beigemäisestä” väristäni. Pelkäsin hiusten olevan maantieharmaan -väriset, kun aloitin kasvatusprojektin, mutta olen ollut positiivisesti yllättynyt, että pientä vivahteikkuuttakin omasta väristä löytyy. Kannatti siis ”kasvattaa ja katsoa” ;)

Oman hiusvärin plussat:

+Säästyy todella suuri summa per vuosi. Jos lasketaan että hiusten leikkuu + väri 6 viikon välein maksaisi noin 120 EUR, ja kävisin näin kampaajalla 9,5 kertaa per vuosi, hintaa tulee 1140 EUR. Koska olen ollut kolme vuotta värjäämättä, olen säästänyt 3420 EUR. Jos olen värjäämättä 10 vuotta hiuksiani, säästössä on jo 11 400 EUR. Se on elämän mittakaavassa aika paljon lopulta rahaa. Vaikka siis, tottakai on kiva ostaa, ja pitääkin, joskus hemmotella itseä.

+Hiukset ovat kiiltävämmät. Moni kampaaja sanoo, että vain väriaineet tuovat hiuksiin kiiltoa, mutta mielestäni tämä on täyttä palturia. Hiukseni kiiltävät paljon enemmän luonnollisina, kuin värjättyinä!

Oman hiusvärin miinukset:

–Hiukset menee likasemman oloiseksi nopeammin.

–Hius on liukkaampaa – muotoilu on vaikeampaa. Muotoilusta ei mene kauaa, kun oma hius haluaa suoristua tai mennä luonnolliseen kiharaansa. Värjättyjä hiuksia on helpompi käsitellä.

En voi sanoa, etten tulisi koskaan enää värjäämään hiuksia. Itseasiassa aina välillä se ajatus vilahtaa päähän, jos vaikkapa jossain sarjassa tai muualla näkee hienoja hiusvärejä. Kuitenkin aina sitten mietin, että sopisiko se itselle ja että kuinka olen tykästynyt omaan väriinikin. Lisäksi ei tarvitse huolehtia juurikasvuista, kunhan silloin tällöin käy leikkaamassa latvoja (pitäisikin taas muuten käydä). Lisäksi jos värjääminen kaduttaisi, on oman värin kasvatus lopulta pitkä prosessi. Mikäli jossain kohtaa päätyisin värjäämään, luulen että aloittaisin sen raidoituksella/sävytyksellä, enkä koko pää värillä.

Olisi kiinnostava kuunnella, onko muilla ollut oman värin kasvatus -projektia, ja mitä on tykännyt lopputuloksesta? :) Kiinnostaa myös, jos projekti on aloitettu, mutta ei ole viety loppuun (näin käy kuulemma myös monelle :D).

Ihanaa sunnuntaita.

-Miia