Opettele löytämään luonnollista rauhaa sisälläsi

Nykyajan elämä on täynnä tietoa. Tietoa löytyy pelkästään sillä, että avaat oman älypuhelimesi sovelluksen, kuten Instagramin tai Facebookin. Tietoa on saatavilla Internetin uutisista, tv:n/netti tv:n uutisista, kirjoista, lehdistä. Nykyään ihan kaikkialla. Jos kaikki tämä tieto pitäisi käydä läpi, hukkuisimme tietoon.

Niinpä me jokainen valikoimme tiedon, josta haluamme tietää.Tieto liittyy yleensä aiheisiin, joista olemme kiinnostuneita tai joista on hyötyä esimerkiksi uralla. Mutta mitä hyötyä meidän on hamuta tietoa ja opiskella, jos emme elä tiedon kanssa ollenkaan itse tai tieto ole aidosti osana elämäämme, vaan luemme/katsomme tiedon?

Ihminen haluaa tietoa jostain syystä. Tarvitsemme aina syyn, jotta olemme onnellisempia. Ehkä opiskelemme, jotta saamme tutkinnon ja olemme onnellisempia kun saamme jonkun tittelin. Tai luemme mindfulnessista, jotta saamme rentoutuneemman ja tässä hetkessä olevan minän. Ehkäpä haluamme päästä unelma-ammattiimme ja tästä syystä käymme ylimääräisen kurssin, josta saa tietoa alasta ja pääsemme unelmatyöhön. Esimerkkejä riittää.

Jos lähdemme tiedon ääreltä ja lakkaamme tavoittelemasta haluamaamme asiaa, rahoitumme. Meidät valtaa tyyneys ja rauhallisuuden tunne. Ei tarvitse hosua ja tehdä, jotta saisi onnellisuuden, jota tavoittelemme erilaista tietoa hakemalla. Kai sitä voi sanoa myös hetkessä elämiseksi.

Älkää käsittäkö väärin, olen itsekin hyvin tavoitteellinen. Olen aina jo seuraavassa projektissa, ennen kuin vanha on loppunutkaan. Mutta viime aikoina olen todella alkanut miettimään tätä teemaa, että pitäisi välillä yksinkertaisesti PYSÄHTYÄ. Ei tavoitella mitään, lopettaa tiedon haku. Olla. Tällöin ajatusmalli ”kun teen nyt näin, saavutan tämän” muuttuisi ”ole tässä ja nyt ja kaikki ovet on avoinna, tee mitä haluat”. Tämän jälkeen vasta palata normaaliin arkeen, kun pysähdyksen on tehnyt.

Saattaa kuulostaa naiivilta, mutta näiden kahden välillä on suuri loukko. Kaksi aivan erilaista tyyliä elää ja olla. Kun olemme pysähtyneet, tekemisemme muuttuu yleensä luovemmaksi. Se ei ole enää kuin porrasaskelten kävelyä kohti huippua, step-by-step. Kun yksi asia saavutettu, lähdetään saavuttamaan seuraavaa. Pysähtyneessä tilassa voimme olla millä tahansa kohtaa mäen huippua, ja tulla ylös tai alas. Hyväksymme sen hetken tilanteen sellaisena kuin se on.

Kun sinussa seuraavan kerran herää tarve hankkia uutta tietoa, täyttää jokin tylsä hetki näpertämällä kännykkää, alkaa hätiköimään jonkun asian kanssa, mieti tätä tekstiä. Keskity siihen, mitä tunnet sillä hetkellä, äläkä pakota itseäsi täyttämään tarvetta, ainakaan heti, millään uudella. Nauti rauhasta, jonka saat, kun ei ole pakko suorittaa ja suoriutua uuden asian kanssa.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *