Hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat lähellä sydäntäni, myös työhyvinvointiin. Siksi haluan tuoda ajatelmiani esille nyt ”hyvästä kierteestä”, joka heijastuu aina arkeen ja työelämään saakka. Selväähän on, että esimerkiksi liikunta lisää hyvinvointia ja jaksamista. Kaiken hyvinvoinnin perustana on lisäksi myös ravitseva, terveellinen ja hyvä ruoka, jota nautitaan säännöllisesti (ks. aiemmat postaukseni 😉 ).

Työelämässä monesti stressaavampina tekijöitä (hyvin yleistäen) voidaan pitää kiirettä ja sen luomaa painetta, työn määrä (jos työtä on paljon) sekä myös työilmapiiri. Esimerkiksi esimiehellä voi olla tärkeäkin rooli jaksamisen kannata, vaikka lopulta vastuu ei ole yksin esimiehen: jokaisen työyhteisössä tulisi optimitilanteessa kantaa yhteisen hyvän eteen kortensa kekoon.

Kuten moni tietää, on liikunta loistava tapa purkaa työn aiheuttamaa stressiä ja kuormitusta. Liikunta pitää myös mielen virkeänä ja öisin esimerkiksi on paljon helpompaa saada uni, kun on viettänyt aktiivisen päivän liikkuen tai vaikkapa vielä happihyppelyllä iltalenkin muodossa. Mieli on jotenkin levollinen ja fiilis hyvä yleisesti ottaen. Ja jotta jaksamme liikkua parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitsemme energiaa. Energiaa saamme ravinnosta.

Vaikein osuus on usein se liikunnan aloittaminen. Jos hyvää fiilistä tavoittelee, aloita heti. Tähän pätee sama ajatus kuin ”laihdutuskuureissa” (joita en voi suositella jos tähtäimenä on pitkällä aikavälillä voida hyvin), jotka aloitetaan ”ensi viikolla” tai ”ensi maanantaina alkaa”. Ei, aloita heti vaikka pienemmillä teoilla, kun saat sen ajatuksen päähän! Tee pikkuhiljaa ”vähän parempi” valinta; esimerkiksi juokin limsan sijaan vettä. Tai vaihda pasta täysjyväiseen. Jos olet päättänyt aloittaa liikunnan, älä jätä sitä ”ensi viikkoon”, vaan käy heti pieni kevyt vaikka kävelylenkki. Tähän et tarvitse muuta kuin omat jalat ja hyvän mielen 🙂

Korona-ajan lisääntyvät etätyöt luovat etätöitä tekevälle loistavat puitteet liikkumiselle. Esimerkiksi aamulla on paljon helpompaa tehdä aamulenkki kuin silloin, jos tarvitseekin matkustaa toimistolle. Toisaalta myös työpäivän päätyttyä on jo valmiiksi kotona. Ajankäytöllisesti siis liikuntaa voisi ajatella tekevänsä esimerkiksi silloin, kun kyseinen aika normaalisti menisi esim. työmatkaan, mikäli kalenterista tuntuu olevan vaikea löytää liikunnalle aikaa.

Arkiliikunta ei tarvitse olla kummoista ja kehonpainolla on helppoa tehdä hyväkin treeni kotoa käsin. Tähän voi hankkia kotiin erilaisia yksinkertaisia apuvälineitä, mutta myös pelkkä kehonpainotreenikin on täysin ok ja kuntoa kehittävä oikein tehtynä. Youtubesta ja muualta netistä löytyy loputtomasti ohjattuja tunteja -suosittelen 🙂 Tänä vuonna itselleni on olleet pop erityisesti bodypump -aiheiset kotijumpat. Bodypumpiin kotilajina voisin paneutua tulevissa postauksissani.

Seuraavassa on suosituksia THL:n sivuilta, paljonko aikuisen 16-64 vuotiaan tulisi harrastaa liikuntaa viikossa:

• Kohtuukuormitteista kestävyysliikkumista vähintään 2h 30 min TAI Rasittavaa kestävyys liikkumista: 1h 15 min
• Lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikkumista vähintään 1h 15 min.

Oikeastaan kohtuukuormitteista ja rasittavaa liikuntaa optimitilanteessa yhdistellään. Kohtuukuormitteista kestävyysliikkumista saa helposti kerättyä arkiliikunnasta, kuten kävelystä tai pyöräilystä. Rasittavaa kestävyysliikkumista voi tehostaa vapaa-ajalla esimerkiksi spinning-pyöräillen, uiden tai juosten. Haluaisin kuulla teidän suosikkilajeja jotta viikottainen liikuntasuositus täyttyy?

Olen itse tänä vuonna todennut, että parhaiten työelämässä jaksaa, kun jaksaa kiinnittää arkena huomiota hyvään, ravitsevaan ruokavalioon ja liikkuu reippaasti. Tuntuu, että aamuisinkin on helpompi nousta ylös, kuin sillon kun ei ole tässä liikunnan ja ravinnon ”hyvinvointikierteessä”. Vai mitä mieltä olette? Oletteko huomanneet, että liikunnasta – ruokavaliosta – arjesta voi muodostaa ”hyvinvointikierteen”, jolloin puhtia töissäkin riittää ihan eri tavalla kuin sillon, kun tällainen kierre syystä tai toisesta katkeaa?