Mistä johtuu, että uudenvuoden lupaukset eivät ole kovin pitäviä?

Kirjoitin aiemmin blogiini, että aloitin jo jokin aika sitten psykologian opinnot avoimessa yliopistossa.  Tein joulun alla persoonallisuuspsykologian kurssia (super kiinnostavaa; suosittelen!) ja käsittelin siinä paljon motivaatiota ja ihmisen tavoitteita; toisaalta sitä, mikä ihmistä motivoi ja mitä tapahtuu, jos ihminen ei saavuta tavoitteitaan. Niinpä mieleeni tuli uudenvuoden lupaukset, ja miksi niin usein käy siten, että ne eivät ole kovin pitkäkestoisia. Otetaanpa esimerkiksi yksinkertainen ”alan liikkua, muutan ruokavalioni ja laihdun”, joka on aika klassinen lupaus. Kuitenkin jo seuraavalla viikolla tästä lupauksesta huolimatta löydät itsesi sohvan nurkalta. Mutta miksi näin?

Kuva: svgsilh

Se johtunee siitä, että asetamme kyllä tavoitteen, se on laihtuminen. Mutta emme pelkän uuden vuoden lupauksen perusteella saa siihen riittävää motivaatiota. Meillä tulisi olla aito motivaatio, jotta pääsemme tavoitteeseemme. Tai ainakin se on vaikeaa ilman motivaatiota. Siksipä ensimmäinen kysymys tavoitteeseesi tulisi olla: miksi haluan tehdä niin? Miksi haluan esimerkiksi laihtua?

Puhutaan sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta. Sisäinen motivaatio on sellaista, jota haluat itse henkilökohtaisesti. Luot henkilökohtaisia tavoitteita ja olet niihin motivoitunut, koska se kiinnostaa sinua. Ulkoinen motivaatio on sellaista, jota yhteiskunta olettaa; esimerkiksi yhteiskunta olettaa sinun hankkivan koulutuksen ja työpaikan, maksavan veroja. Vaikka yhteiskunta olettaa sinun hankkivan työpaikan, sinun sisäinen motivaatio pitkälti määrää sen, mille alalle päädyt: jos haluat pelastaa ihmishenkiä ja sinua kiinnostaa, kuinka se tapahtuu, sinulla on motivaatio pelastustyöhön/hoitoalalle.

Mikäli siis haluat laihtua esimerkiksi siksi, että vastaisit enemmän esim. kauneuslehtien ihanteita tai näyttäisit paremmalta parhaimmassa pikkumekossasi, ei tämä yleensä ole riittävä motivaatio, koska motivaatio ei ikään kuin tule suoraan sisältäsi. Tämän sijaan kannattaa miettiä itseä: elänkö terveellisesti, haluanko pysyä terveenä, saisinko liikunnasta ja hyvästä ruokavaliosta parempaa elämänlaatua? Olisinko onnellisempi ja nukahtaisin iltaisin paremmin? Kun, esimerkkinä nyt jälleen tämä laihduttaminen, on sisäisesti perusteltua esimerkiksi liikkua enemmän; haluan voida paremmin kuin viime vuonna, on onnistuminen suurempi. Laihduttaminenhan lopulta vaatii aikalailla monen elämäntavan muutosta, jos tuloksen haluaa olla pysyvä ja kuitenkin niin, että painon pudottaminen on keholle terveellistä.

On myös tärkeä muistaa, että tavoite on jokin, johon tähdätään. Tavoitteeseen ei ole tarkoituskaan päästä heti vaan se vaatii yleensä enemmän tai vähemmän työtä. Tavoitteeseen pääsemistä ennen saattaa olla myös haasteita. On ratkaisevaa, luovuttaako haasteiden ilmennettyä, vai jatkaako eteenpäin. Laihdusesimerkkiä käyttäessäni: tapahtuu repsahdus herkutteluun: pistääkö ranttaliksi ja herkuttelee entisestään vai ajatteleeko että noh, nyt herkuttelin, mutta jatkan tämän jälkeen taas jo päätettyä elämänmuutosta ja piilotan herkut todella syvälle kaappiin, kunnes on herkkupäivä.

Jotta tavoitteeseen pääsee, tulee miettiä konkreettisia keinoja sen saavuttamiseksi. Esimerkiski uutena vuotena tehty leväperäinen lupaus ”laihdutan” ei ole kovin vakuuttava. Mitä konkreettisia keinoa täytyy tehdä, jotta laihduttaa? No ainakin ruokavalio ja syömisen aikataulu on laitettava kuntoon. Lisäksi on liikuttava. Pikalaihduttamista en voi suositella, vaan mieluummin tekee sellaisia muutoksia, joita voi kuvitella noudattavansa loppuelämän. Esimerkiksi: herkkupäivä on oikeasti vain kerran viikossa ja käyn joka päivä vähintään kävelylenkin, muutaman kerran viikossa salilla tai muussa liikuntaharrastuksessa. Nämä kannattaa pitää realistisina. Toki on yksilöllistä se, kuinka paljon innostuu alkuun. Toiset innostuvat helpommin kuin toiset.

Kun teet itsellesi lupauksia mieti ainakin:

  • Mikä tällä hetkellä on hyvin?
  • Mihin haluaisit muutoksen ja miksi?
  • Millaisia konkreettisia keinoja pystyt aidosti tekemään asian eteen?
  • Mikä siinä tuntuu helpolta ja mikä vaikealta? Helposta asiasta on aina helpompi aloittaa 😉

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo Ajattelin tänään

Kotona töitä tekevä: Säästä jopa satoja euroja verovähennyksillä

Kuva: Needpix

Tänään käsittelen tekstissäni verovähennyksiä liittyen kotona töitä tekevälle. Olen maisteriopinnoissa opiskellut verotusta ja käytännössäkin miettinyt, joten olen melko varma tiedoistani (ja käytän Veron sivuja lähteenä), mutta omalla kohdalla ja tulkinnanvaraiset asiat kannattaa ilman muuta vielä tutkia verottajan sivuilta tai ihan virkamieheltä, joka on tällä hetkellä töissä ja tuntee tämän hetken verosäädökset 🙂 Näissä vähennysasioissa kotona tekeville/etäilijöille Verottajan ohjeet ovat kuitenkin melko yksinkertaiset, onneksi. Mutta mennäänpä sitten asiaan, mitä kotona työskentelevän on mahdollista vähennellä? Ja nyt siis kirjoitan kuluvasta, eli jo vuodesta 2020. Kuitenkin samat periaatteet vuodesta toiseen vähennyksissä on, mutta summat kannattaa muuttaa; esim. jos teet vuoden 2019 veroilmoitusta.

Ensinnäkin jokainen yksityinen henkilö, joka tekee palkkatyötä, saa automaattisesti 750 euron vähennyksen (vuonna 2020) tulonhankkimismenoina (vähennys ei kuitenkaan ole suurempi kuin palkkatulon määrä). Jos tulonhankkimismenot ylittävät tämän, voit ilmoittaa ne verotuksessasi. Tulonhankkimisvähennyksen voi saada mm. seuraavista kuluista: tietokoneista ja tietoliikenneyhteyksistä, työkalut, työhuone (huom! jos käytät kotia työhuoneena, tämän voit vähentää!) sekä koulutusmenot. Myös matkakuluja on tietyissä tilanteissa mahdollista vähentää (mutta tässä omavastuu on 750 euroa ja en käsittele matkakuluja tässä julkaisussa tarkemmin, koska keskityn kotona työskenteleviin). Lisäksi jos kuulut työttömyyskassaan tai olet jonkin ammattiliiton jäsen, on tämäkin tulonhankkimiskuluna vähennettävä kulu (jos työnantaja perii maksun suoraan palkasta, saa Verottaja tästä tiedoin; muutoin tämä tulee ilmoittaa itse veroilmoituksella).

Tässä kotona työskentelevälle vinkit:

Tulonhankkimiseen ostetut välineet:

Jos työnantajasi ei järjestä työvälineitä (esimerkiksi tietokoneen näyttö, hiiri..) voit vähentää ne verotuksessa. Vähennyksen saa täysimääräisenä, jos laite on hankittu pääasiallisesti työkäyttöä varten. Puolet voi vähentää, jos laite on hankittu tehtävien hoitoon. Verohallinnolta löytyy tästä selkeä taulukko ohjeesta Tietokoneet. Tietokoneen, jonka hinta on alle 1000 euroa, voit vähentää hankintavuonna kerralla. Nettiä voidaan pitää myös työvälineenä ja sen vähennystä sovelletaankin tietokonevähennykseen.

Työhuonevähennys:

Jos käytät kotiasi työskentelytilana, on se vähennyskelpoinen. Määrään vaikuttaa mm. se, tarjoaako työantajasi työtiloja ja/tai kuinka paljon teet töitä kotona. Suurin työhuonevähennyksen summa on 900 euroa ja tarkoitettu erityisesti heille, joiden työnantaja ei järjestä työskentelytilaa. Myös etätyöntekijät, jotka tekevät kotona yli 50 % työpäivistä, saavat tämän täyden vähennyksen. Lisäksi työhuonetta tulisi käyttää eri tulolähteiden tai tulolajien tulon hankintaan. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi freelancerit.

Henkilöt, jotka työskentelevät enintään 50 % etänä, saavat 450 euron vähennyksen. Tällöin huonetta käytetään osapäiväisesti pääansiotulojen tai pysyväisluontoisten tai huomattavien sivutulojen hankkimiseksi. Esimerkiksi jos teet kolme päivää viikossa etätöitä ja olet toimistolla, olet todennäköisesti oikeutettu tähän 450 euron vähennykseen. Tämä vähennysryhmä lieneekin suurin. Esimerkiksi voisi ajatella tämän ryhmän sopivan opettajille; he pitävät oppilaitoksessa luentoja, mutta toisaalta kotona heidän on mahdollista tarkistaa tenttejä jne.

Satunnaisiin sivutuloihin, joissa koti on työhuone, saa 225 euron vähennyksen.

Opiskelu/kurssi:

Jos käymäsi koulutus liittyy työtehtäviisi tai ammattitaitosi ylläpitämiseen, vähennyksen voi tehdä työnhankkimiskuluna. Jos kyseessä on muu, esimerkiski täysin eri alaan kuuluva kouluttautuminen, ei vähennystä voi tehdä. Vähennyksen täytyy edistää nykyistä työtäsi jollain tavalla, jos olet työnhankkimiskuluna sitä vähentämässä.

Päätelasit:

Vähennyskelpoiset, jos lääkäri on ne määrännyt nimenomaisesti työtä varten.

Vuonna 2020 veroilmoituksen palautuspäivät ovat: 5.5., 12.5. ja 19.5.2020 (tieto löytyy veroilmoitukseltasi).

Lähteet:

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48490/tulonhankkimiskulut-ansiotuloista2/

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/tulonhankkimismenot/

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/veroilmoitus_ja_verotuspaato/

Työ ja raha Oma elämä Raha Työ