Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota: mistä siis oikein on kysymys?

Heippa,

Selailin tuttuun tapaan aamupäivällä uutisia ja tutkin tarkemmin Kiinan ja Yhdysvaltojen tilannetta alla olevan artikkelin osuessa silmiini. Jäin pohtimaan asiaa ja paneudutaanpa tässä julkaisussa Kiinan ja Yhdysvaltain väliseen kauppasotaan. Älkää huoliko ja hätääntykö, että äkkiä pois; yritän tehdä tästä jokseenkin tiiviin ja kiinnostavan. Ennen kaikkea tässä julkaisussa käsitellään, mistä siinä on kyse, jos jutun seuranta on jäänyt lehtien otsikkotasolle. Lisäksi mietitään, miten se näkyy meillä Euroopassa ja toteutuessaan koko maailmalla. Aloitetaan uutisotsikolla, joka löytyy Talouselämän sivuilta:

Mistä on kysymys? Ennen toukokuun puoliväliä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump asetti Kiinasta tuoduille tuotteille korotetut tullit. Huomattavaa on, että kauppasotaa on todellisuudessa jatkunut jo  vuoden verran, mutta näyttäisi siltä, että nyt se todella kiihtyy. Trumpin asetettua korotetut tullimaksut, seurasi siitä, että 10 prosentin tullimaksu nousi 25 prosenttiin. Melkoinen korotus kerta heitolla, huh.

Kyseinen korotus on siis voimassa nimenomaisesti Kiinan satamissa ja lentokentillä, mistä nyt tavaraa lähtee kohti Yhdysvaltoja. Tullimaksuissa ideanahan yleisesti ottaen on suojata sen maan taloutta siten, että maahan tuotteita tuova yritys tilittää maahan, jonne tuotteita tuo, tullimaksun joka yleensä on sidottuna tuotteiden hintaan.

Eli yleensä tullimaksun maksaa se, joka tuo kyseiseen maahan tuotteita; esimerkiksi jos Kiina toimittaa Yhdysvaltoihin tuotteita, maksaa se siitä tullit; tällä hetkellä tuon 25 % mukaisesti. Toisaalta on yleisesti tiedossa, että lopullisen tullimaksun voi siirtää kuluttajan maksettavaksi – eli on vaikea sanoa, kuka tässä todella maksaa viimeisen hinnan. Selvää on kuitenkin, että kuluttajien pussissa tullimaksun nostaminen tulee näkymään. Voidaan sanoa, että Kiinasta Yhdysvaltoihin liikkuu paljon mm. teknologiaa, robotiikkaa ja niin edespäin.

Miksi? Yhdysvaltojen perusteluna on ollut se, että he tuovat merkittävästi enemmän tavaraa Kiinasta kuin vie tavaraa Kiinaan. Tämän lisäksi Yhdysvallat katsovat Kiinan toiminnan maailman talousmarkkinoilla epäreiluksi. Lisäksi Trump on maininnut, että neuvottelut Kiinan kanssa etenevät liian hitaasti ja tästä syystä toimiin on ryhdytty. Yhdysvallat syyttävät Kiinaa myös mm. teollisuusvakoilusta, jonka Kiina on kiistänyt joka kerta.

Mistä Kiinan ja Yhdysvaltain välinen kauppasota sitten sai alkunsa kärjistyäkseen tähän pisteeseen? Kyseinen kauppasota alkoi siis jo viime vuonna. Vuosi sitten tammikuussa (tammikuussa 2018) Yhdysvallat asettivat maailmanlaajuiset tullit aurinkopaneeleille ja pesukoneille. Tämän jälkeen määrättiin myös teräs- ja alumiinitullit, joista osa kauppakumppaneista sai väliaikaisen vapautuksen. (Lähde: HS)

Huhtikuussa 2018 Yhdysvallat asetti ensimmäisen kerran 25 % tullin 10 % sijaan. Korotukset koskivat  pääasiassa huipputekniikkaa ja koneita. Syyskuussa (2018) Yhdysvallat asetti 10 prosentin lisätullit vuosittaiselta arvoltaan 200 miljardin dollarin tuonnille Kiinasta ja ilmoitti tullikorotusten nousevan vuoden 2019 alusta 25 prosenttiin.  (Lähde: HS)

Kun ensimmäiset vain Kiinalle asetetut tullit tulivat voimaan, Kiina ryhtyi heti ”vastaiskuun”. Kiina asetti tulli pääasiassa maataloustuotteille ja autoille ja nämä asetetut tullit koskevat 50 miljardin dollarin tuontia Yhdysvalloista (Lähde: HS). Kiina asetti maataloustuotteille tullit siksi, että ovat merkittävä maa elintarvikkeiden sekä autojen ja muun teknologian valmistuksessa.

Yhdysvaltojen 200 miljardin dollarin arvoista kauppaa koskeviin tuontitulleihin Kiina puolestaan reagoi ja vastasi asettaen tullikorotukset 60 miljardin dollarin tuonnille Yhdysvalloista. (Lähde: HS)

EU myös mukana. Yhdysvaltojen asettaessa teräs- ja alumiinitullit EU:sta tapahtuvalle tuonnille, EU vastasi tähän korottamalla tulleja kolmen miljardin dollarin arvoiselle erälle Yhdysvaltalaisia tuontituotteita. Yhdysvallat kertoi myöhemmin suunnittelevansa kansainvälisiä tuontitullien lisäyksiä autoille ja niiden osille. (Lähde: HS)

Seuraukset lyhyellä aikavälillä?

Tästä seuraa sitten se, että jotkut Yhdysvaltalaiset yritykset, jotka toimivat Kiinassa, miettivät jo sitä, voivatko jatkaa toimintaansa Kiinassa.

MTV:n uutisen mukaan 3/4 tehtyyn kyselyyn osallistuneista vastasi, että tullikiistalla on havaittu negatiivisia vaikutuksia yritysten liiketoimintaan. Esimerkkeinä vaikutuksista on mainittu, että tilaukset ovat vähentyneet ja tuotantokulut ovat kasvaneet.

Miksi sijoittajia ja talouden asiantuntijoita hermostuttaa pörssikurssien eläminen tämän seurauksena? Jos pörssikursseja on yhtään seurannut, ennen korotuksia ja niiden voimaan tultua nyt toukokuussa 2019, pörssikurssit alkoivat heti luonnollisesti elämään. Tullimaksujen korotus aiheuttaa helposti kierteen siitä, että korotuksen kohteeksi joutunut maa joutuu korottaa myös omia maksujaan. Ja juuri niinhän tässä on nyt käynyt tällä hetkellä jo. Pahimmillaanhan tilanne voi johtaa siihen, että Kiinan talouskasvu heikkenisi ja Yhdysvallat vajoaisivat taantumaan. Ja mikäli Yhdysvallat vajoaisivat taantumaan, se helposti veisi mukanaan myös Euroopan sitä kohti. Voidaan sanoa, että koko maailmantalouden tilanne muuttuisi, jos kauppasota tästä edelleen tulee kiihtymään, eikä sovintoa saada.

Tilanne nyt? Trump on kertonut tapaavansa Kiinan presidentin Xi Jinpingin kesäkuussa G20 -kokouksessa (Lähde: Talouselämä) , jossa heidän on tarkoitus käydä neuvotteluja. Trump on todennut, että kuukauden sisällä maailma saa tietoa, onnistutaanko näissä kauppaneuvotteluissa tai ei.

Spekulointia on ollut siitä, voiko Kiina jatkaa kauppasotaa. Kiina on toki uhitellut sanomalla, ettei tule antamaan periksi. Mutta toisaalta onko Kiinalla vaihtoehtoja, vai joutuuko se kuitenkin antamaan periksi Yhdysvaltojen tahtoon? Se jää nähtäväksi, mitä luulet ja ajattelet kauppasodasta?