Jei, -2,4 kg maanantaista! ENE-dieetti toimii kuten pitääkin. Oma tavoitteeni tälle kahden viikon eneilylle on -4 kg ja nyt on sellainen tunne, että tuon verran on mahdollista saada pois siinä ajassa. En usko, että ensi viikolla tippuu ihan näin paljon, mutta 1,5 kg on hyvin mahdollinen. Jos ENE menee siten, kuten halusin, alan olla viikon päästä lähellä sitä pistettä, johon painoni aina jumahtaa, kun koitan laihduttaa. Pääsen siihen 101-102 kg painoon ja sitten ei kroppa suostu liikauttamaan grammaakaan. Tämä tilanne on ollut nyt viimeisen kahdeksan vuoden ajan. Yleensä jumin aikana motivaationi sitten lopahtaa, enkä jaksa jatkaa, kun ei kerran tuloksiakaan synny. On varmasti mahtava fiilis, kun leikkauksen jälkeen jossain vaiheessa pääsen alle sadan kilon. Ajattelin, että tässä kohtaa olisi hyvä ottaa blogin aiheeksi painonpudotuksen jumit laihdutuksen esteenä, niin moni varmasti kärsii lahduttaessaan jumeista ja monella homma lopahtaa.

Koska minun juminsietokykyni on aiemminkin nähty huonoksi, uskon, että tämän prosessin kriittisimmät hetket liittyvät juuri jumeihin nytkin. Tottakai kroppa reagoi painon putoamiseen välillä siten, että painon putoaminen pysähtyy. Jumitus voi kestää pitkiäkin aikoja ja parasta, mitä laihduttaja voi tehdä, on luottaa prosessiin, ja malttaa jaksaa jatkaa jumista huolimatta.

Jumeihin on monta syytä

Mistä painonpudotuksen jumit sitten johtuvat? Kotiliesi kirjoitti aiheesta nostaen yhdeksän eri syytä jumeille. Syitä voi olla monia ja tämän vuoksi tilanne voi tuntua erityisen hankalalta, tuntuu kuin laihduttaminen olisi jonkinlaista tieteellistä molekylibiologiaa. Kotilieden jutussa ja monissa muissakin vastaavissa jutuissa tuodaan esiin, että painon jumiutuminen voi johtua siitä, että laihduttaja saattaa syödä ns. piilokaloreita eli syö huomaamattaan enemmän kuin on tarkoitus. En kuitenkaan usko, että useinkaan tämä on se syy, miksi paino laihduttaessa jumittaa. Uskon, että tuo on se syy miksi moni lihoaa. Koska ihminen luulee kroppansa kuluttavan enemmän kaloreita kuin se oikeasti kuluttaakaan. Kotiliesi nosti syiksi myös terveellisen ruuan liikasyömisen ja liikunnan myötä lisääntyneen ruokahalun. Nuo voisivat olla mielestäni syitä silloin, kun ollaan muutettu ruokavaliota ja elämäntapoja terveellisemmiksi, mutta ei varsinaisesti seurata syömisiä. Uskon, että moni laihduttava kuitenkin laskee kaloreita tai noudattaa jotain tiettyä dieettiä, tällöin ei oikein ole mahdollista, että vahingossa söisi liikaa.

Sitten tuleekin asioita, joiden tiedetään vaikuttavan laihtumiseen ja jotka itsekin tiedän liittyvän esimerkiksi omaan vatsarenkaaseeni. Liian vähäinen uni ja stressi. Kyllä! Nykypäivänä työelämä ja koko elämä on aikamoista suorittamista. Monessa työpaikassa ihmiset vedetään loppuun ja vaaditaan joustoja, työntekijältä. Kun päivät venyvät, venyy myös nukkumaanmeno. Kierre on valmis! Itselläni, kun on tähän päälle uniapnea, niin eipähän se unen laatu ole muutenkaan kauhean hyvä. Onneksi itse olen ollut vuoden verran työpaikassa, jossa en ole stressaantunut. Vaihtaessani työpaikkaa koin jopa stressiä siitä, etten ollut ylityöllistetty. Tuntui, etten tehnyt riittävästi töitä. Nyt, kun riittävä aika on kulunut, olen oppinut elämään ilman työstressiä.

Lääketieteelliset syyt jumeihin

Lääketieteellisiä syitäkin painon jumittamiselle voi olla. Monet masennuslääkkeet ja muutkin lääkkeet saattavat nostaa painoa. Myös monet sairaudet vaikuttavat painoon, esimerkiksi aineenvaihduntasairaudet. Itselläni on todella hidas suoli. En tiedä vaikuttaako se painoon, mutta kroppani on jatkuvasti jumissa, kun vatsa ei toimi kunnolla. Monenlaiset terveydelliset seikat saattavat myös aiheuttaa henkisesti hankaluuksia kerätä voimavaroja laihduttamiseen. Uskon, että monilla ihmisillä juurikin terveydelliset seikat vaikuttavat laihduttamiseen.

Ovatko painonpudotuksen jumit laihdutuksen esteenä? Kyllä ne usein voivat olla, ja ne voivat johtua siis monesta asiasta. Yksi iso syy on niin sanottu säästöliekki. Tästä säästöliekistä on puhuttu paljon ja moni normaalipainoinen ihminen, jonka ei ole koskaan tarvinnut laihduttaa, tyrmääkin säästöliekin valheena tai höpöhöpöjuttuna. Olen kuullut useasti, että säästöliekki on vain lihavien selitys lihavuudelle, ja että kyllä se paino putoaa, kun syö vähemmän kuin kuluttaa. Moni normaalipainoinen saattaisi kuitenkin yllättyä, kun näkisi todellisuuden laihduttajan ruokailuista. Ainakin mieheni silmät ovat auenneet kanssani asuessa, kun yhdessä noudatimme erästäkin ruokavaliota usean kuukauden ajan ja hän lähes normaalipainoisena sai ruokavaliolla painonsa viilattua haluamaansa ja minä ylipainoisena en saanut painoa putoamaan, vaikka söin sitä ruokavaliota vielä kevennettynä. Säästöliekki on siis aivan totta. Ihmisen elimistö on siinä mielessä kivikautinen, että se edelleenkin kokee, että rasvaa pitää varastoida pahanpäivän varalle. Jos laihdutuksen myötä ihmisen energiansaanti pienenee, kroppa alkaa pitää kiinni saavutetusta painosta. Se menee säästöliekille. Eräänkin asiantuntijan mukaan kroppa alkaa vaikuttaa myös ihmisen aivoihin erilaisilla mieliteoilla yms., jotta saa ihmisen syömään enemmän ja palautettua sen tilan, jossa ollaan oltu.

Jumit kuuluvat myös lihavuusleikkauksen jälkeiseen laihdutukseen

Myös lihavuusleikkauksen jälkeen tulee jumeja, ne kuuluvat aina näihin prosesseihin. Siihen jumiin pitäisi ehkä kaikista eniten valmistautua laihduttaessa yleensä, sillä uskon sen olevan yksi suurimmista syistä laihtumisen epäonnistumiseen. Ja koska kroppa haluaa palauttaa painon ennalleen, paino myös usein palaa siihen laihdutusta edeltävään tilaan ennemmin tai myöhemmin. Jumi kuuluu siis prosessiin ja se voi kestää laihdutusleikkauksen jälkeen jopa useamman kuukauden. Olen lukenut, että jumitilanteessa voi kokeilla myös hetkellisesti kalori- tai hiilarimäärän nostamista, jotta kroppa pääsee siitä jumista yli. Lisäksi, jos prosessia vain jatkaa, niin usein jumi menee aikanaan ohi. Pienet muutokset ruokavalioon tai liikuntaan, saattavat auttaa jumista pääsyyn nopeammin.

Tämä on kuitenkin itselleni se viimeinen oljenkorsi. Se viimeinen työkalu, jota kokeilen laihtuakseni. Sen takia on ihan sama tuleeko jumi tai kauanko se jumi kestää. Minun on pakko luottaa, että vaikka jumi tulee prosessissani eteen jossain vaiheessa, se menee kyllä ohi. Täytyy olla kiitollinen jokaisesta menetetystä kilosta ja ymmärtää, että vaikka paino ei tippuisikaan tietyn pisteen jälkeen haluttuun, terveydellinen vaikutus edes kymmenen prosentin tiputuksessa, on huomattava. Laihtuminen jatkuu leikkauksen jälkeen jopa kaksi vuotta, joten prosessille pitää antaa aikaa ja olla kärsivällinen. Miehelleni sanoin eilen, että toivon hänen muistuttavan minulle tästä, kun ensimmäinen jumi tulee ja sitä hänelle valitan. Painonpudotuksen jumit kuuluvat prosessiin, koitetaan jaksaa niiden yli, eikä pidetä niitä esteenä. Ehkä vain hidasteena, ei luovuteta!