Nyt on 15 viikkoa lihavuusleikkauksesta takana. Edellinen viikko on ollut syömisten puolesta onnistunut, selkeästi syöminen on helpottunut paljon ja vatsani kestää ruokaa paremmin. Myös kolme hidasta painonpudotusviikkoa vaihtuivat vauhdikkaaseen viikkoon, jonka aikana lähti saman verran painoa kuin kolmen edellisen viikon aikana yhteensä. Liikunnan kannalta sain liikuttua urheilukelloni tyytyväiseksi. Tämä oli siis monessa suhteessa hyvä viikko. Tällä viikolla söin ensimmäistä kertaa lihaa muussa muodossa kuin jauhelihana. Mies teki ihanan murean padan possun lavasta ja söimme sitä loppuviikosta peruna-bataattimuusin kanssa. Pyrin syömään porsaan lihaa melko vähän, sillä se voi lisätä riskiä sappivaivoille.

Viikkomittauksen tulokset

Vaaka näytti tänään aamulla 85 kg eli viikossa paino on tippunut -1,4 kg. BMI on nyt 29,8 eli kategoria vaihtui merkittävästä ylipainosta lievään ylipainoon. Kokonaispudotus on nyt -21,7 kg. Seuraava isompi etappi on sitten kaksikymmentäviisi kiloa, mutta siihen lienee vielä 1-2 kuukautta ainakin aikaa.

Muissa mitoissa pieniä muutoksia. Ärsyttävin muutos oli vyötärön mitan kasvaminen 1,5 cm:llä. Kyse voi olla esim. mittavirheestä, mutta todennäköisemmin se johtuu hormonitoiminnasta eli kuukautiskierrosta tms. Syy voi olla myös se, kun laihtuessa kropan muoto muuttuu. Voihan se olla, että kun vatsa kutistuu, osa tavarasta nousee ikäänkuin ylöspäin ja tulee hetkellisesti vyötärön mittauskohdalle. Muut mitat olivat kuitenkin armollisemmat. Reidestä, pohkeesta ja käsivarresta lähti puoli senttiä, takapuolesta ja rinnanympäryksestä sentti. Mahasta ja kaulasta ei tällä kertaa lähtenyt mitään. Voin ensi kerralla jakaa nuo mitatkin ja kokonaismuutokset taas vaihteeksi.

Peilikuva irvistää

Peilikuvan ongelmat eivät edelleenkään ole helpottaneet, ehkäpä jopa päinvastoin. Peilistä katselee pullukka, lihavakin ihminen. Jokainen makkara hyppää peilistä silmille. Se on jännittävää, että mitä enemmän laihdun, sitä lihavammalta mielestäni näytän. Järkihän tietenkin sanoo, ettei se ole mahdollista, mutta silmät kertovat toista. Tokihan minulla on vielä runsaasti ylipainoa, BMI:n mukaan 14 kg, joten kyllä sekin tietenkin ylimääräisinä makkaroina näkyy.

Tällä hetkellä tavoitteenani on päästä normaalipainoon. Olen kuitenkin miettinyt, että jos laihtuisin tästä vielä kymmenen kiloa, olisin jo tyytyväinen. Jollain tavalla olisi kuitenkin todella tyydyttävää nähdä vielä elämässään se hetki, kun vaaka näyttää kutosella alkavaa numeroa. En tiedä onko se edes realistinen ajatus ja järki sanoo, ettei välttämättä tarvitse päästä alle 70 kilon, mutta ainahan sitä voi olla haaveita. Uskon kuitenkin, että itseään kuuntelemalla se sopiva paino löytyy. Kroppa kertoo kyllä missä painossa on hyvä olla.

Urheilukello kiittää

Viime viikon liikunnat onnistuivat mukavasti. Urheilukello analysoi, että liikuntaa oli juuri sopivasti, jotta kehitystä kunnossa tapahtuu. Kävin maanantaina ja torstaina uimahallilla, perjantaina harrastuksessani, lauantaina ja sunnuntaina tein tunnin lenkit koiran kanssa. Liikuntaa tuli siis viitenä päivänä, joka on tavoitteeni. Tai tavoitteeni on 4-5 päivänä viikossa liikuntaa.

Tällä hetkellä tärkein tavoitteeni liikunnan suhteen, on saada liikuntaan säännöllisyys. Kun liikuntaa on tullut harrastettua tuo 4-5 kertaa viikossa jokusen kuukauden, alan kiinnittää enemmän huomiota liikunnan laatuun. Ajattelin, että kesälomien jälkeen syksyllä voisin ottaa personal trainerin tekemään itselleni liikuntaohjelman. Olisi tärkeää saada lihaskuntoa parannettua sekä parannettua myös aerobista kuntoa. Olen todennut, että sellaiset puolen tunnin tai vajaan puolen tunnin lenkit eivät ole riittäviä kunnon paranemiseen. Kaikki liikunta on tietenkin hyvästä, mutta jotta liikunnasta saa kaiken hyödyn irti, tarvitsen siihen ammattilaisen apua. Miehen kanssa juteltiin, että hänkin mielellään ottaisi kunto-ohjelman, joten pohdittiin, että ehkäpä personal trainer voisi tehdä molemmille ohjelmat samaan aikaan ja mahdollinen saliohjauskin voitaisiin tehdä yhtä aikaa. Meillä, kun on oma kuntosali, olisi kaikista parasta, että saliohjelma tehtäisiin meidän oman salin välineille. Olemme koonneet oman kuntosalimme vähän käytetyistä salilaitteista. Tiettyyn aikaan vuodesta myyntiin tulee lähinnä pyykinkuivaustelineinä toimineita, vähän käytettyjä kuntosalilaitteita edullisesti. Olemme hyödyntäneet tällaisia löytöjä ja nyt meillä on aika mukava sali jo rakennettuna.

Tulemme todennäköisesti pikkuisen vielä päivittämään salia ennen syksyä. Näin keväällä ihmiset alkavat taas myydä pölyttyneitä kuntosalilaitteita, joten pidämme silmät auki muutaman puuttuvan ”osasen” varalta. Viime keväänä saimme hankittua uuden soutulaitteen sekä juoksumaton, edellisenä vuonna ostimme uuden kuntopyörän. Hankinnat tulivat vanhojen tilalle, ja vanhat kierrätettiin sukulaisille ja ystäville. Käymme yleensä salilla perheen kanssa. Lapseni käyttää enemmän kuntopyörää, juoksumattoa ja kuntotrampolinia, ja miehen kanssa sitten käytämme myös lihaskuntolaitteita.

Viikon ostokset

Jo tavaksi muodostunut torstaishoppailu tehtiin miehen kanssa secondhand-liikkeeseen. Mies bongasi sieltä kaksi kivaa takkia minulle. Toinen oli talvitakki, joka meni nytkin jo päälle, mutta näyttäisi paremmalta, jos vyötäröltä sulaisi vielä muutama senttiä. Toinen takki oli nahkatakki. Molemmat hyväkuntoisia ja uudenveroisia. Lisäksi löysin myös yhden pitkähihaisen paidan sekä lyhythihaisen kietaisupaidan. Kaikista vaatteista oli vielä kassalla 50 % alennus jo valmiiksi edullisista lähtöhinnoista eli hyvin edullinen shoppailureissu.

Sanoin miehelle, että nyt alkaa olla jo aika hyvin vaatevarastoja uusittu. Ison osan vanhoja vaatteitani olen jo kierrättänyt, mutta yhden setin annan ystävälle, joka on samassa koossa kuin itse olin aiemmin. Kiva laittaa hyväkuntoisia vaatteita eteenpäin. Jos shoppailut kiinnostavat, niin viime viikon tekstissä kerroin edellisen viikon löydöistä. Yllättävän paljon pitää kaikenlaista ostaa,kun laihtuu paljon. Alusvaatteita myöten kaikki on epäsopivaa. Olen jonkin verran käyttänyt vielä vanhoja, hyväkuntoisia alusvaatteita, mutta kyllähän ne lerpattavat lahkeista ja yltävät lähes rintojen alle. Olen kyllä tykännyt shoppailla vaatteita, kun olen pystynyt löytämään kaiken käytettynä. On tullut myös tunne uusiutumisesta, kun on saanut kokeilla itselle uusia tyylejä.

Aika on kulunut nopeasti. 15 viikkoa lihavuusleikkauksesta takana. Elämä on tasoittunut ja normalisoitunut. Rutiinit vielä jatkavat muodostumistaan, aika ajoin väsymys vielä hieman vaivaa, mutta pääosin vointi on edelleen hyvä ja pystyn elämään melko normaalia elämää. Viikko 16 on nyt startannut ja parin viikon päästä tuleekin sitten jo neljä kuukautta täyteen tätä uutta elämää.