Seitsemän viikkoa lihavuusleikkauksesta

Se on nyt seitsemän viikkoa lihavuusleikkauksesta täynnä. Parin viikon päästä on kulunut kaksi kuukautta, mutta toki ENE-dieetti alkoi jo pari viikkoa ennen leikkausta, joten virallisesti voi jo nyt sanoa projektin alkaneen kaksi kuukautta sitten. Viimeisen kahden viikon aikana olen pystynyt fyysisesti syömään helpommin ja syömisistä on tullut vähemmän fyysisiä oireita. Makuaistiin liittyvät muutokset toki vaivaavat, kuten kerroinkin edellisessä tekstissäni Makuaistin muutos lihavuusleikkauksen jälkeen.

Kaikenlaista jännittävää on tullut projektin aikana ilmi, jopa yllättäviäkin asioita. Joitain asioita olin osannut odottaa, mutta osa on ollut täysin yllätyksiä. Tulikin tässä ajatus, että voisin kirjoitella seuraavaksi juttua asioista, jotka voivat lihavuusleikkauksen jälkeen olla hieman yllättäviä. Kaikenlaista mielenkiintoista ”sivuoiretta” olen itse kokenut, mutta myös muille leikatuille on ilmestynyt jänniä juttuja.

Viikon mitat

Tänään on viikon virallinen mittauspäivä ja otinkin aamulla taas vakiomitat.

• Paino 92,7 kg – viikossa paino on pudonnut 1,6 kg ja kokonaispudotun ENE-dieetin alusta on nyt -14 kg.
• Painoindeksi on tänään 32,5, kun se alussa oli 37,4. Odotan innolla, kun painoindeksi on alle 30.
• Reidestä oli lähtenyt 1,5 cm, vyötäröltä 2 cm, käsivarresta 0,5 cm ja kaulasta 1 cm.
• Pohkeen, takapuolen, mahan ja rinnanympäryksen mitat olivat pysyneet samana viikon takaiseen.

Viime viikon tulokset ovat todella hyvät. Tällaisia tuloksia tuskin tulee joka viikko, mutta silloin tällöin tullessaan motivoivat mukavasti. Ikinä ei saisi vertailla muihin leikattuihin, mutta seuraan kanssani samaan aikaan leikkauksessa ollutta henkilöä somessa ja hänellä pudotus tässä kohtaa on paljon suurempi. Kyllä, etenemiseen vaikuttaa lähtötilanne ja alun painoindeksi, ikä, ruokavalio, liikunta, kropan toiminta jne. Toki sitä aina välillä silti tuntee kateutta, jos huomaa, että toisella projekti menee sujuvammin, vaikka ei pitäisikään. Mutta niin kuin todettu, olen siltikin todella tyytyväinen omaan tilanteeseeni ja tiesin jo lähtiessäni tähän, ettei vauhti tule olemaan mitenkään huima, koska kroppani on jumittanut niin pitkään ja laihtuminen ollut todella vaikeaa.

Liikuntaviikko

Liikunnan osalta viime viikko oli hyvä viikko. Tavoitteenani oli liikkua kuutena päivänä viikossa, mutta määrä jäi viiteen. Liikuin kuitenkin monipuolisesti, kävin lenkillä, kuntoilin Wiillä, jumppailin kahvakuulalla sekä vesijumppasin. Kävimme torstaina perheen kanssa uimahallilla ja sovimme, että siitä tulee viikottainen juttu. Lapseni yksi harrastus jäi tauolle opettajapulan vuoksi, joten korvaamme sen koko perheen uimahallikäynnillä. Torstaina uimahalli oli tupaten täynnä, joten kokeilemme tällä viikolla toista viikonpäivää ja menemme uimahalliin jo tänään. Koko viikon liikunnasta tullut kalorinkulutus oli 1956 kcal ja liikuntaminuutteja oli 327.

Aion jatkaa liikuntaa samalla kaavalla. Tavoitteenani on liikkua 5-6 kertaa viikossa monipuolisesti. Osa liikunnasta on lenkkejä, osa lihaskuntoa ja muuta jumppaa. Liikunnan merkitys lihavuusleikkauksen jälkeisessä painonpudotuksessa on suuri. Bariatric Services kirjoittaa blogissaan Liikunta lihavuusleikkauksen jälkeen, että säännöllinen liikunta tehostaa rasvanpolttoa, suojelee lihasmassan vähenemiseltä ja parantaa ihon elastisuutta. Minulla lihasmassa on ollut todennäköisesti hyvin vähäistä ennestään, sillä olen liikkunut melko heikosti. Urheilukellon kuntotestin mukaan kuntoni oli kuitenkin tyydyttävä, joka yllätti minut. Olin ajatellut, että olen tosi heikossa kunnossa. Liikunnalla on muitakin hyötyjä lisääntyneinä hyvinvointihormoneina, verensokerin säätelyn tasapainottajana sekä vastustuskyvyn parantajana. Toistaiseksi liikkuminen on tuntunut ihan hyvältä ja varsinkin nyt keventyneenä, liikunta on ollut helpompaa.

Uniapnea helpottunut

Kyselin mieheltä kuorsauksestani ja hengityskatkoksista. Minulla, kun on ollut lievä uniapnea ja lääkäri on todennut, että voisin saada sen ehkä jopa kokonaan pois laihtumalla. Mies sanoi, että hänen mielestään olen tällä hetkellä todella hiljainen nukkuja. Hän ei ole kuullut minun kuorsaavan eikä ole havainnut niitä hengityskatkoksiakaan. Ajattelin, että kysyn työterveydestä, kun paino tästä vielä tippuu riittävästi, jos olisi mahdollista tehdä uniapneatestaus uudelleen. Minulle on tehty se kahdesti aiemmin ja silloin tosiaan todettu uniapnea. Aiemmin olen välillä jopa herännyt omaan korahteluuni, mutta sitä ei ole tapahtunut vähään aikaan. Olen ollut viime aikoina kohtuullisen hyvinvoiva ja pirteäkin, mutta se voi johtua myös keventyneestä painosta tai pelkästään mielialan parantumisesta painonlaskun myötä.

Vaatehuoneessa tapahtuu

Viikonloppuna päätin siivota vaatehuonetta. Se ei ole mikään kaikkein nopein projekti, enkä saanut siivousta vielä viikonlopun aikana valmiiksi. Meillä on miehen kanssa jaettu vaatehuone ja oma tilani on siellä täynnä. Kaikki vaatteeni eivät edes mahdu vaatehuoneeseen, vaan vaatteita on kerääntynyt kasoihin. Aiemmin vaatehuone oli pelkästään minun käytössäni, mutta kun tarvitsimme toisen vaatehuoneen muuhun käyttöön, lohkaistiin osa vaatehuoneestani miehen käyttöön.Viikonloppuna päätin, että käyn kaikki henkareilla olevat vaatteet läpi ja katson kriittisesti käytänkö tiettyjä vaatteita enää. Sain kerättyä viikonlopun aikana yhden ison jätesäkillisen vaatteita kierrätykseen. Sovitin jokaista vaatetta ja kaikki, mitkä olivat nyt hieman jo liian löysiä, laitoin säkkiin ja kiertoon. Siirsin myös kaikki ns. tavoitevaatteet, jotka eivät siis vielä ole käyttövaatteita, korilaatikkoon. Totesin, että niiden ei tarvitse olla esillä henkarissa nyt, kun niitä ei vielä pysty käyttämään.

Juhlamekkoja päätyi vielä henkarille useampi. Muutama oli ollut minulle ennestään pieniä ja nyt sopivat aika hyvin, lisäksi oli muutama, jotka aiemmin olivat käyttökelpoisia, mutta hieman tiukkoja, joten vielä menevät jonkin aikaa. En tosin varmasti niistä ehdi montaakaan käyttämään ennen kuin käyvät liian löysiksi, mutta jätin ne toistaiseksi vielä kaappiin. Testasin myös yksiä 46-koon housuja, joiden ajattelin olevan aivan liian pienet vielä. Yllätyksekseni housut menivät päälle ja kiinnikin, eivät tokikaan kauhean kauniit olleet päällä.

Tilasin noin viikko sitten Elloksen poistomyynnistä neljä arkimekkoa. Ovat sellaisia pikkuisen parempia mekkoja, joita voin käyttää esim. mennessäni toimistolle, harrastuksiin tai vaikkapa teatteriin. Kotivaatteita minulla kyllä on, mutta sellaisia kivoja toimistovaatteita ei oikein ole. Koon puolesta eivät varmasti ole itselleni kovinkaan pitkäikäisiä, mutta voin ne myydä sitten eteenpäin, kun käyvät isoksi. Vaatteet ovat kooltaan 46/48 ja toivon, että ovat nyt sopivia. Äsken sain tekstiviestin, että ovat tänään haettavissa pakettiautomaatista, joten pääsen tänään testaamaan niitä.

Oma tyyli hakusessa

Tämän projektin myötä myös oma tyyli on ja tulee olemaan aikalailla hakusessa. Minulla on ollut aina aika huono itsetunto ja nuorempana, ollessani vielä hoikka, käytin vaatteita, jotka peittivät paljon. Olen aina ollut taitava peittämään muotojani, mutta siitä on tullut enemmänkin minun tyylini. Olen käyttänyt aina tunikoita ja löysiä mekkoja. Joskus myöhemmin lihoessani päätin, että jos joskus laihdun normaalimittoihin tai edes lähelle sitä, en enää peittele itseäni, vaan koitan löytää sellaisen tyylin, josta tykkään. Nyt se voi olla tulevaisuudessa mahdollista, mutta siinä onkin sitten oma hommansa keksiä mikä se oma tyyli sitten on. Olen koittanut katsella eri nettikaupoissa vaatteita ja miettiä mistä vaatteista oikeasti tykkään. Toki kaikki riippuu myös siitä, minkälainen kropan muoto sieltä laihtuttamisen jälkeen paljastuu. Jos kroppani ei ole kovin paljon muuttunut vuosien varrella, niin todennäköisesti muoto tulee olemaan päärynämäinen. Minulla on aina ollut kohtuullisen muhkea takapuoli ja reidet, kun taas yläkropastani olen ollut pieni. Se on näkynyt siten, että mekot ja paidat ovat olleet suhteessa pienempää kokoa kuin taas housut ja hameet. Täytyy sanoa, että tällä elämänkokemuksella tulen nauttimaan täysin toisella tavalla hoikistuneesta olemuksesta, enkä taatusti tule murehtimaan runsaampaa takapuoltani samoin kuin nuorena.

Seitsemän viikkoa lihavuusleikkauksesta ja paino on tippunut 14 kiloa. Toivon, että painonpudotustahti pysyisi samanlaisena vielä kesään asti, jonka jälkeen mielestäni tahti saa hidastuakin. Hienosäätöä lähempänä normaalipainoa voi tehdä liikunnalla ja hitaamminkin, kun on ensin päässyt terveellisempään painoon. Niin kauan kun painoindeksi on merkittävän puolella, olisi hyvä, että paino tippuisi kohtuullisen tehokkaasti.