Aarre

Onko sinun työpaikallasi sellainen ihminen, joka kerta toisensa jälkeen pelastaa päiväsi, helpottaa työtäsi ja tekee sen huomaamattomasti. Hän työskentelee samassa työtilassa tai kenties sivussa, mutta on oleellinen osa kokonaisuutta. Hänellä on aina aikaa. Ei ole sellaista tilannetta, että hän sanoisi -Ei nyt, -Ei en pysty. Hänellä on varattuna sinulle hymy tai kuunteleva korva. Hän jaksaa kiinnostua sinun, työtoverisi ja puhelimen kautta tietoa kysyvän asiasta, ilman olankohautusta tai merkkiäkään jaksamattomuudesta. Yksi hänen parhaita puoliaan on se, ettet koskaan kuule hänen suustaan kielteistä tai negatiivista kuvausta kenestäkään työtoverista. Hän ei sorru juoruiluun, eikä ole yhdenkään kuppikunnan jäsen. Harmillista on, että hän jää usein huomiotta, kun kiitosta jaetaan. Niin paitsi jos on hyvä työyhteisö ja pomo, joka muistaa tämän ahertajan panoksen.

Minun työpaikallani on yksi tällainen. Hän on koulusihteeri ja jos voisin, niin ottaisin hänet meille asumaan. Ainakin silloin, kun on hektistä ja arki meinaa karata käsistä. Tuon ihmisen rauhoittava läsnäolo olisi silloin poikaa. Voisin tyynesti kulkeutua hänen lähelleen ja kysyä -Onko hetki? On, vastaisi hän ja hän kiinnittäisi huomionsa minuun ja tuntisin olevani juuri sillä hetkellä maailman tärkein ihminen. Kärsivällisesti hän kertoisi, että kannattaa laittaa pesukone ensin päälle ja vasta sitten aloittaa makkarakastikkeen teko. Jos tahtoisin valitta päänsärkyä tai kiirettä, saisin häneltä myötätuntoisen sanasen ja ehdotuksen istua alas ja juoda vaikkapa kuppi kahvia.

Koulusihteerin työ on sellainen sarka, että monelta meistä menisi tuhottomasti aikaa oppia edes murto-osa hänen työstään. Hän on jonkin asteinen psykologi. Hän on perillä työyhteisön hyvinvoinnista ja pienen oppilaan sukunimestä, asuinpaikasta ja ennen kuin ehdit kysyä, niin hän tietää jo mitä olet kysymässä. Hän on atk-ammattilainen. Mikä tahansa ohjelma, siirrä, liitä, etsi tai palauta, eivät ole hänelle haaste. Hän istuu viereesi ja koskettaa taikasormillaan tietokonetta, joka juuri kieltäytyi toimimasta kanssasi, painaa sitä ja tätä ja kas, kaikki toimii taas. Paniikissa luulit jo kadottaneesi kaiken ja siinä se killittelee ruudulla. Ihana ihminen tuo koulusihteeri. Hän tietää myös kaikki kirjat, kynät ja tietääpä myös löytöpiposta ja seinäkellosta, joka makaa varastossa käyttämättömänä. Patterit löytävät heti ja taas on yksi onnellinen ope.

Olisin ollut monta kertaa hukassa ilman meidän koulusihteeriä. Hän on aarre. Ihmisenä sellainen, jollainen soisi useamman olevan. Tyynnyn hänen lähellään ja maailma ei olekaan niin paha paikka. Ihailen hänen kykyään olla olematta kenenkään puolella, mutta samaan aikaan olla kaikkien puolella. Hän istuu opehuoneen nurkassa, mutta ei sinne ajettuna. Hän ei pyydä itselleen mitään ja on aina paikalla, jopa äänensä menettäneenä. Suurtakaan kiitosta hän ei varmaankaan saa perheiltä, joiden lasten asioita hän pyyteettömästä hoitaa. Onneksi työyhteisössä saa.

Tykkään kovasti meidän koulusihteeristä. Tykkään hänestä ilman hänen ammattinimikettäänkin. Arvostan häntä ihmisenä ja toivoisin olevan vähän enemmän hänen kaltaisensa. Huomenna muistan kiittää häntä.