Loman tarpeessa ajattelen usein että….
Loman tarpeessa ajattelen usein, että voittaisinpa lotossa. Ei liene yllättävä ajatus ja haave. Ajan mittaan toive on muotoutunut hieman. Sen sijaan, että keskittyisin yksinomaan materiaaliseen hyvään, sisällytän ajatuksiin myös enemmän ihmisten kohtaamista.
Kyllä ostaisin asunnon ja kyllä ostaisin myös auton. Auttaisin läheisiä ja osan laittaisin hyväntekeväisyyteen. Ei siis mitään eriävää kuin suurimmalla osalla ihmisistä. Ennalta arvattavaa. Turvallista. Ja toisaalta kertoo siitä, mikä ihmisille on yleensä tärkeää, turvallisuus ja läheiset. En siis moiti itseäni näistä haaveista.
Loman tarpeessa, samaan aikaan kun haaveilen lottovoitosta, haaveilen toisenlaisista tavoista käyttää aikaani. Saatan hetkittäin ajatella, että paneutuisin enemmän terveyteeni. Näin varmasti myös kävisi, mutta itseni tuntien ehkä laiskanlaisesti ja ei ihan suositusten mukaan. Pidän kuitenkin ajatuksesta, että aamuni alkaisi lenkillä tai salilla käymisestä ja päättyisi useammin lempeään yin joogaan. Luulen kuitenkin, että en vastustaisi herkuttelua yhtään helpommin, vaikka tililläni lepäisi rahaa enemmän kuin riittävästi. Ehkä kuitenkin eläisin terveellisemmin, sillä en olisi väsynyt työstä. Ehkä.
Loman tarpeessa ajattelen työstäni, että minua rajoittavat muiden luomat vaatimukset. On opetussuunnitelma, muiden tavat toimia, rajattu aika ja rajatut tukitoimenpiteet. Koen työskenteleväni liian tiukkojen sääntöjen ja odotusten mukaan. Jos saisin tehdä kuten haluan, niin viettäisin aikaani kohdaten enemmän ihmisyyden tasolla unohtaen oppikirjojen sisällön. Sitten ajattelen, että jos ei tarvitsisi tehdä työtä taloudellisen turvan vuoksi, kohtaisin ihmisiä enemmän ja aidommin. Tekisin vapaaehtoistyötä ja olisin aidosti läsnä. Ei tarvitsisi miettiä aikaa eikä pyrkiä kohden tavoitteita. Kunhan vain olisi ihmisen lähellä. Olisi mahtavaa kuulla ihmisen tarinaa ja pyrkiä olemaan lähellä ihmisen tarvitsemalla tavalla. Ehkä ajatukseni ja kuvitelmani ovat kaukana realismista ja en näe, että teenhän työtänikin jo lähellä ihmistä. Ehkä.
Loman tarpeessa haaveilen enemmän kokemusasiantuntijana toimimisesta. Tosin haave kokemusasiantuntijan työstä ei pohjaudu ainoastaan loman tarpeessa olemiseen. Se on aito haave ja lähes yhtä vaikea toteuttaa kuin lottovoitto. Ei ehkä ihan, mutta tällä hetkellä koen niin. Koulutuksiin pääsy on vaikeaa. Joko niitä ei järjestetä tai niitä järjestetään väärään aikaan ja väärällä paikkakunnalla tai jään jonoon odottamaan paikkaa. Työtehtäviä on melko hyvin tarjolla, mutta ilman koulutusta on turha hakea. Hassua on, että kokemusta minulla on enemmän kuin olisi hyväksi, mutta en pääse sitä valjastamaan työksi ilman koulutusta. Silti loman tarpeessa haaveilen tästäkin enemmän. Ajattelen, että pääsisin hyödyntämään elämääni enemmän. Pääsisin olemaan tukena sekä kehittämään yhteistyötä ammattilaisten ja tukea tarvitsevien välille. Olisin linkki ja olisin väylä. Sitten huomaan, että olen sitä työssänikin, mutta en ehkä ihan niin laajalti kuin haluaisin. Ehkä haaveeni toteutuu ja teen töitä sen eteen. Ehkä joku päivä sopiva koulutus ilmaantu oikeaan aikaan, oikeaan paikkaan ja ehdin ilmoittautua siihen ennen kuin jono on täynnä. Ehkä.
Loman tarpeessa huomaan miettiväni enemmän kirjoittamista. Kuvitelmissani ostan lottovoitolla saaduilla rahoilla baskerin. Istuisin baskeri päässä kahviloissa tai saariston karuissa maisemissa kirjoittaen sanoja peräkkäin. Kirjoittaisin päässäni asuvien henkilöiden elämät ja ajatukset muiden luettaviksi. Tiedän, että voisin kirjoittaa jo nyt, mutta päässäni asuu jumi. Ehkä loma vapauttaisi minut omista kahleistani ja tohtisin antaa osan itsestäni muuttaa pysyvästi esille. Ehkä minä vielä uskon itseeni ja uskallan.
Loman tarpeessa tajuan, että tärkeimmät asiat ovat minulla hyvin. Parisuhde, ystävät ja läheiset ovat rakkaita ja olemassa. Terveyteni on riittävä. Omaan kyvyn ajatella ja haaveilla. Olen edelleen utelias ja oppimiseen halukas. Edelleen huonot vitsit naurattavat. Saan olla minä ja ihmisistä riittävä määrä ajattelee minun olevan ihan ok.
No niin. Totta on, että olen loman tarpeessa. Tuleva loma kestää viikon, joten en ihan valtavasti satsaa paineita, että yllä kuvattu siinä ajassa toteutuu. Loman aikana toteutunee nukkuminen, lukeminen, jonkinlainen liikuntasuoritus ja mahdollisesti sosiaalisia tilanteita. Ehkä sitten ensi lomalla enemmän. Tosin on vielä mahdollisuus siihen lottovoittoon ja sen myötä poistuu kaikkii selittelyt ja tekosyyt. Ehkä.