Luulen, että lomailevat
Luulen, että lomailevat sekä Allah, että Jumala. Heidän lisäkseen lomalennon on ottanut moni muukin jumala. Mikäli uskoo Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Taisi mennä jotain pahasti pieleen. Ehkä Jumala istui taivaalla pilven reunalla ja katseli alas. Silmien välissä pystysuorat rypyt syvenivät ja huoli painoi sydäntä. Ei auttanut tulvat, maanjäristykset eikä myöskään lempeät sanansaattajat, jotka ilosanomaa jakoivat. Meno ja melske yltyi. Peiliin katsoessaan Jumala ei tunnistanut enää itseään. Se kuunteli iltarukouksia, jotka ilmojen halki kulkivat ja tavoittivatkin, mutta pyyntöihin vastaaminen on vain mahdotonta, jopa Jumalalta.
Ovatko Jumalat istuneet yhteiseen taivaallisen pöydän ääreen, pitäneet hätäkokouksen ihmiskunnan tilasta. Katsoopa minne tahansa on hätä mitä ilmeisin. Sotaa ei ole saatu loppumaan, yltyy ainoastaan. Nälkä on vieras monessa kodissa. Uutisia eivät jumalat enää saata edes katsoa. Onpa uutisten kieli mikä tahansa, on uutisvirta yhtä lohdutonta. On kuin historia ei olisi mitään ihmiselle opettanut. Jokainen jumala on elänyt aikojen alusta ja uskonut ihmiseen ja sen hyvyyteen. Tarjonnut katsottavaksi kauneutta, luonut rajattomasti vaihtoehtoja valita hyvä ja kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja. Onpa viestivälineinä ollut paperi ja kynä, kuvat ja nykyään myös internet. Vaikka kaikki kanavat ovat käytössä, ovat ihmiset jääräpäisiä. Tuhoavat palloa, sen suomia luonnonvaroja. Pettää ja pieksää omaa perhettään ja kulkee kuin maailman omistaja, pallolla, joka kuin ihmeen kaupalla on maailmankaikkeuteen syntynyt.
Hätäkokous toisensa perään on pidetty. Jumalat ovat yhdessä, ilman näkemyseroja yhteistä mieltä. Puristavat toistensa kättä ja koskevat välittävästi olkapäähän ja huomaavat epäonnistuneensa. Ei ole omakuva kaunis katseltava. Ei näytä riittävän hyvien ihmisten voimavarat, heitäkin nimittäin on. Heitä pehmoiksi sanotaan, pilkataan ja väheksytään maan päällä. Eivät ymmärrä hyväntahdon lähettiläät rahasta, minun omasta ja minun oikeudesta. Hyysätä haluavat vierasta. Kuolee kukkia muutenkin, sulavat jäätiköt ilman minun osuttakin. Teot itsekkäät toimivat nopeammin, saa ihminen mitä haluaa, pian ja vaivatta. Kuolen kuitenkin, joten miksi murehtia huomista. Minä haluan nyt.
Millainen on jumalallinen lomakohde? Sinne ei tarvitse lienee lentoja varata. Jumalat rinta rinnan liukuvat avaruuden ajattomuudessa. Liukuvat taivaankannen halki aina vain etääntyen maasta. Ohitse kulkevat Jupiterin ja Saturnuksen jää taakse pieni ja sinnikäs Pluto. Pimenee, koska aurinko ei yrityksestään huolimatta saa säteitään ulottumaan Linnunradan reunoille. Vähenee huoli jumalalliselta seurueelta. Suuntautuvat ajatukset kohti tulevaa ja ihastellaan kaunista tähtisumua ja väistetään mustaa aukkoa. Se saattaa imaista jopa Jumalan ja jumalatkaan eivät tiedä mitä sen toisella puolen on. Loma etenee ja etäiset tiedon rippeet kulkeutuvat ajan takaa ja kertovat maan jatkavan radallaan, entisellään on ihmisen ahneus. Rukoukset hiljenevät, vaikka osa niitä vielä lähettääkin.
Ehkä palaavat jumalat tai sitten ei. Ehkä löytyi maailmankaikkeuden laidalta tähti jonka läheisyyteen voi uuden planeetan muodosta, ehkä ihmiskunnan synnyttää, paremmin toimivan ja toisiaan huomioivamman. Katsottava tarkkaan omaa kuvaansa, jottei uusi virheitä joita Maassa vielä jatketaan. Ehkä onkin Maa prototyyppi, jonka virheistä opitaan ja luodaan uusi parempi maailma, jossa kukaan ei aja toista ahdinkoon ja muistaa myös vaalia kukkia.
En tiedä onko lomalla Jumala ja muut. En omaa itse vahvaa uskoa, joten epäilen hieman. Mutta jos uskot ja Jumala on todellinen ja ihminen on hänen kuvansa, niin haluaisin olevan toisin. Tiedon valtavirta tuuttaa masentavaa uutista toisensa jälkeen. Poissa on suvaitsevaisuus, huolehtiminen, lempeys ja lämpö. Missä on ymmärrys hyvyydestä ja kauneudesta? Miksi ei vaalita lähimmäistä, anneta auttavaa kättä sitä tarvitsevalle? Kunpa kaikki muistaisivat, että kun minä itse olen poissa, jatkaa vielä syntymättömät ihmiset minun jälkiäni. Vastuullani on siis paljon enemmän kuin tämä hetki. Onneksi näkyy pilkahduksia hyvästä ja vastarinta ei hiljene, ei ennen kuin rivit ovat liian harvat. Joten, jos Jumala olet olemassa, niin palaistko lomalta? Sitä ennen uskon itseeni, uskon ihmiseen ja toivon uutisten tarjoavan joku päivä tiedon rauhanneuvottelujen onnistumisesta, äärioikeiston suunnan muutoksesta ja ihmiskauppa on saatu loppumaan eikä yksikään pieni tyttö joudu naimisiin vasten tahtoaan. Haluaisin uskoa Jumalan palaavan ja olevan sanasa mittainen, mutta en pysty.