Minun nettini

Millainen on sinun nettisi?

Minun tietoisuuteeni atk-laitteen välityksellä tulvahtaa pääsääntöisesti hyvää ja kaunista. Näin on siksi, että valitsen niin ei siis siksi, etteikö internet olisi täynnä pahaa ja ikävää. Ei tokikaan ja minäkin olen sivunnut osan saastasta, vihapuheesta ja julmista teoista. Olen tietoinen, sillä katson uutisia ja luen lehtiä, maailmaa kohtaavista epäkohdista.

Päiviini sisältyy työn kautta epäkohtia ja elämän nurjia puolia. Oma elämäni on ollut tulvillaan surua, pelkoa ja menetyksiä. Luen lehtä, seuraan säännöllisesti uutisia ja katson dokumentteja sekä ajankohtaisohjelmia. Puhun ystävien ja tuttavien kanssa. Olen huolissani tasa-arvosta, ihmisten hädästä, ilmastonmuutoksesta, liiallisesta lihansyönnistä, asevarustelusta ja sodista. Olen aika ajoin avuton kaiken edessä ja mietin mitä voisin tehdä omalta osaltani.

Miksi siis nettini on pääsäntöisesti kaunis? Siksi, että valitsen niin. En lue keskustelupalstojen virtaa joka alkaa asiallisesta huomiosta ja päättyy pahimmillaan tappouhkauksiin. En klikkaa auki otsakkeita, joiden lähdeluettelo on todennäköisesti olematon tai täysin keksitty. Sivutan aggressiivisesti alleviivatut päivitykset, ohitan ja sivutan. Mitä suuremmilla kirjaimilla ja huutomerkeillä juttu ilmaantuu näyttööni, sitä varmemmin etenen sen ohitse.

Olen tykännyt facessani ryhmistä, mutta valitsen ne humaanein tai tieteellisin perustein. Seuraan muutamia eläinaiheisia juttuja ja saan valtavasti hyvää mieltä söpöistä eläinvauvoista. Tiede kiinnostaa ja luonnonihmeet. Voi kuinka kauniita paikkoja on maailma tulvillaan ja mitä värejä. Harmi etteivät tuoksut ja tuulet välity ruudun lävitse. Luen niiden blogeja joiden ihmisyydestä olen kiinnostunut. Tahdon kommentoida ajatuksena positiivisuus. Tahdon lukea ihmisten suruista, iloista sekä ahdistuksista, mutta vain siksi, että he ovat aitoja ihmisiä kaikkine puolineen. Humaanit sivustot ovat ihaneja ja saan niiden kautta uusia näkökulmia sekä tietoja. Huonona päivänä sivutan jopa ne arvioidessani oman jaksamiseni olevan sitä luokkaa, että en kestä realisimia ja tunnekuohuja.

Iltapäivälehtien otsakkeet vilkaisen, mutta ohitan viihdesivuston seksiohjeet ja kaikki Kardashaneista kertovan. Lehtien kommenttikentät ovat nou nou, koska väistämättä siellä pahoittaa mielensä tai päätyy pohtimaan ihmisten älykkyysosamäärä ja sadattelee mielessään, että kaikkea ps##kaa se leipä elättääkin. Olkoon pois minun todellisuudestani sillä väitän olevani kohtuudella kiinni realismissa ilman kirjoitusvirheitä täynnä olevista huutokommenteista.

Minun nettini on siis melko kaunis, hyväntuulinen, tietoa ja kokemuksia antava. Se on sellainen siksi, että minä valitsen niin. Ihmisellä on mahdollisuus ja oikeus valita ystävänsä ja niin on myös oikeus valita se, mitä tahtoo lukea ja katsoa. Kuten sanoin tiedän elämän olevan muutakin kuin kissavideoita, mutta totuutta ja yhteiskunnan epäkohtia minä pakenen netin maailmaan, jonka sisällön minä voin itse valita. Miksi valitsisin rumaa, kun voin valita kaunista?

Millainen siis on sinun nettisi?