Morsiamen monet kasvot

Yksi ja sama nainen, mutta monet kasvot. 

Jokainen tahtoo olla kaunis hääpäivänään.

Herkkä, eteerinen ja kuvankaunis.

Olemus kejumaisen sievä ja keveä. 

Kuvista soisi välittyvän onnen, syvän rakkauden ja seesteisen naisen viisaan olemuksen. 

Istuin kampaajalla, meikkaajalla ja puin ylleni puvun, jollaista en ole aiemmin päälleni pukenut. Alla oli uudet vastaostetut alusvaatteet, ihanat ja lanteita hivelevät sekä rintoja myötäilevät. 

Mieliala onnellinen, jännittynyt ja kihelmöivä. Käsi puristui miehen käteen. Sydän sykki kilpaa hengityksen kera. 

Tahdon. Vapaus. Juhlat…….

Ja niin pääsee valloilleen naisen moninaisuus. Ei en ole eteerinen keiju. En ole kaunotar vertaansa vailla. Kasvoillani kuvastuvat tunteet jotka illan aikana vaihtuvat ja ovat osa minua. 

Nähtyäni kuvat en heti tiennyt miten suhtautua. Olen varmasti yksi monista joka ei viihdy kuvattavana. Kiitänkin kuvaajaa, joka ei tätä tiedä ja jos tietääkin, niin ei kunnioittanut tahtoani. Hän kuvasi sen mikä on totta. Me olemme monenlaisia, vaikka kuinka tahtoisimme antaa itsestämme tietynlaisen kuvan ja kuvakulman. 

Elämä on tallentunut näihin kuviin. Kuviin on tallentunut hetkiä ihanien ihmisten kanssa.

Rakasta jokaista kuvaa, melkein…..

Opettelen rakastamaan, kai……

Yhtä kaikki me olemme muutakin kuin aseteltuja malleja selfieitä otettaessa. Me olemme joskus hullunkurisia, jopa rumia. 

Toisissa kuvissa onnistumme ja joistain etsimme itseämme kummastellen omaa olemusta. 

Näinkö muut minut näkevät?

Olkoon niin ja hyväksyn itseni vähitellen.

Jokainen kuva on todiste onnellisesta päivästä, jolloin menin naimisiin miehen kanssa, joka on nähnyt minut jokaisesta kuvakulmasta ja tahtoi silti. 

Viimeinen kuva on oikeasti ihana. Siitä välittyy onni!