Ammatiapu
Katselin vesipulloja, ja katselin kasvia. Tuijotin kelloa ja odotin kärsivällisesti. Kello oli hieman vaille kahdeksan ihan tavallisena keskiviikkoaamuna. Ohitse kulki ihmisiä, jotka availivat työhuoneidensa ovia ja mietin, kuka heistä olisi se, joka minut kohta tapaisi. Nainen pysähtyi kohdallani, katsoi ystävällisesti silmiin kysyen nimeäni. Vastasin, ja sain kehoituksen siirtyä yhden oven taakse istumaan nojatuoliin kertomaan, miksi […]