kolme asiaa

Bongasin tällaisen 15 x 3 postauksen ihanan Jonnan blogista ja päätin toteuttaa samanlaisen. Pitkästä aikaa vähän kevyempää lukemista tämän mun höpsön fiiliksen takia ja ihan vaan vaihtelun vuoksi 🙂 

a.jpg

3 asiaa, joista pidän

Mun koira, joka on yhtä hassu ja huomionkipeä kuin omistajansa, kiireettömät päivät ja valkoiset kukat.

3 asiaa, josta en pidä

Kylmä tuuli, stressi ja valittaminen.

3 asiaa, jota tein viikonloppuna

Söin itseni ähkyyn brunssilla, nauroin niin että kyyneleet valuivat, katsoin kauhuleffan (never again).

3 asiaa, jotka osaan…

Puhua tunteistani, nauraa omille vitseilleni, antaa anteeksi.

3 asiaa, joita en osaa….

Erottaa ilmansuuntia, puhua sujuvaa ruotsia, seistä käsillä.

3 asiaa, jotka haluaisin osata

No seistä käsillä ja puhua ruotsia! 😀 Sekä olla stressaamatta kaikesta.

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä

Tehdä tuoremehuja useammin, lukea D.Chidiacin kirjan loppuun, ostaa kaikki joululahjat.

asiaa, joista stressaan

Aikainen herääminen, kiire ja tulevaisuus.

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan

Treeni, siivoominen ja fiksujen ihmisten neuvot.

3 asiaa, josta puhun usein:

Tunteet, blogi, hyvinvointi.

3 asiaa, jotka puen mielelläni:

Mekot, pörrösukat, vaalea trenssi.

3 asiaa, jota en pue päälleni

Crocsit, nahkahame, rumat alusvaatteet.

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia

Lämmin talvitakki, uusi nahkalaukku ja lentolippu Malediiveille.

3 asiaa, joista unelmoin

Hyvä terveys koko loppuelämäksi, oma perhe, joogaretriitti.

3 asiaa, jota pelkään

Läheisteni epäonni, pimeys ja väkivalta.

Siinäpäs ne!

INSTAGRAM / SNAPCHAT: anifrei 

Suhteet Oma elämä Höpsöä

suojamuuriton

flowers.jpg

flowers5.jpg

Miten voikaan olla niin, että välillä ei saa kirjoitettua mitään järkevää tekstiä väkisinkään, kun taas joskus kirjoittaa yhden päivän aikana kolme (!!!) postausta ja ideat vaan ilmestyvät päähän kun tyhjästä. Saan revittyä sitä inspistä ja motivaatiota mua ympäröivistä, ihanista tyypeistä, joille oon erittäin kiitollinen. Kaikesta. 🙂

Tänään olen miettinyt miten helposti nykyään tutustun uusiin ihmisiin ja miten avoin musta on tullut. Saatan kertoa heti ensitapaamisen aikana unelmistani, menneisyydestäni ja vaikka mistä, jos se tuntuu oikealta. Uskallan olla oma itseni enkä yritä suodattaa mitään, mitä suustani päästän. En sitten tiedä onko se hyvä vai huono asia.

Se mun oma ”suojamuuri” taitaa olla aikalailla… olematon! Se suojamuuri, joka on välillä hajonnut, välillä ollut suurempi kuin koskaan ja jota olen viime aikoina onnistunut pitämään todella matalana. Ja hyvä niin.

Kun syöpä uusiutui silloin kolmisen vuotta sitten, muuri hajosi. Meni pieniksi palasiksi silmänräpäyksessä. En enää jaksanut olla hiljaa ja pitää kaikkea sisälläni. Avasin Pandoran lippaan ja otin avosylin vastaan kaiken, mitä sieltä ilmestyi. Yllätyin, kun suurin osa ihmisistä suhtautui todella ymmärtäväisesti ja.. inhimillisesti. Tajusin, että muurin hajottua elämä tosiaankin muuttui paljon helpommaksi. Oli helppo hengittää eikä tarvinnut miettiä mitä saan sanoa ja mitä en. Sanoin kaiken mitä mieleen juolahti ja ai että se tuntui hyvältä!

Siitä lähtien oon noudattanut samaa linjaa – mulla ei ole sitä järjetöntä itsesensuuria tai suodatinta. En mieti ”mitenköhän tämä tyyppi reagoisi jos sanoisin tai tekisin näin?”. Jotakuta saattaa ahdistaa avoimuuteni, mutta se vaan näyttää itselleni sen, onko kyseinen henkilö mua varten vai ei. Helppoa, eikö vain? Ei tarvitse pitää mitään kulissia yllä, saa olla aidosti ja rehellisesti oma itsensä. Jos joku ei siitä tykkää – mun seurassa ei tietenkään ole pakko olla. 

Uskaltakaa laskea sitä suojamuuria, olkaa aitoja ja rehellisiä itsellenne ja muille. Elämä on mielettömän ihanaa ja helppoa kun uskaltaa olla oma itsensä. Tällaista ajatusten virtaa tällä kertaa. Hyvää yötä!

flowers3.jpg

Kuvat: Milla

instagram / snapchat: anifrei

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään