11 sekalaista (ja vähän sekopäistä) faktaa

 

1. Pystyn huomaamattani olla ostamatta uusia vaatteita kuukausiin – ihan vaan koska en jaksa raahautua kauppoihin kiertelemään ilman pakottavaa syytä. Toisaalta, sitten kun lopulta päätän lähteä vaateostoksille, kuluu mulla helposti monta sataa euroa parissa tunnissa. En myöskään usein jaksa sovittaa vaatteita kaupassa, vaan ostan mututuntumalla ja palautan tarvittaessa.

2. En halua aamuisin sanoa mitään noin puoleen tuntiin heräämisen jälkeen. Poikaystävän aamuiset huomenentoivotukset ja kyselyt siitä, nukuinko hyvin kuittaan epämääräisellä muminalla. Jos se jatkaa kyselyä, murisen mumisen kärttyisemmin.

3. Inhoan huomenta-sanaa. Yksi syy lisää olla onnellinen ulkomailla asumisesta; voin aamuisin huikata jengille morning. Toinen sana jota vihaan yli kaiken on kasvot (sanon aina naama). 

4. Kun päätän lähteä matkalle, aloitan suorastaan pakkomielteisen reissusuunnittelun – usein niin intensiivisen, että saan lopulta päänsäryn! Tutkin ja listaan lento-, hotelli- ja kohdevaihtoehtoja kunnes mulla on täydellinen lomapakka kasassa. Toisaalta nautin tuosta prosessista ihan älyttömästi, eli keskikova hedari menköön. (En tiedä mitä ihmettä tekisin, jos mun matkakumppani olisi yhtä kova obsessoimaan. Kenen suunnitelman mukaan me sitten mentäisiin?!?)

5. Rakastan laskea rahojani, budjetoida ja tehdä säästösuunnitelmia. Muistan jo joskus ihan pienenä laskeskelleeni markkojani syvällä intohimolla, koonneeni kolikoita pinoihin pysyäkseni summasta kärryllä. Tiedän tasan tarkkaan perineeni tämän piirteen faijaltani, ja meillä onkin ollut lukuisia mahtavan kutkuttavia yhteisiä hetkiä rahasta puhuen ja budjetoiden.

6. En koskaan käytä kynsilakkaa, koska jos käytän, en koskaan poista saatika uusi sitä. Mulla on siis kuluneet kynsilakanrannut käsissäni viikkokausia, kunnes ne lopulta kuluu kokonaan pois.

7. Mä en vaan kestä joogaa. Rakastan ajatusta olla sellainen viileän tyylikäs, elämänsä handlaava joogamuija, joka viilettää tuolla matto kainalossa… mutta valitettavasti joogatunnilla mä haluan repiä kaiken palasiksi. Se on jotenkin liian hidasta ja tylsää tuntuakseen tyydyttävältä treeniltä, mutta toisaalta liian haastavaa ollakseen rentouttavaa. Joogatunnin jälkeen mun fiilikset vaihtelee neutraalista passiivisuudesta tappavaan tylsistymiseen, joskus suorastaan raivoon. Oon käynyt noin viidellätoista joogatunnilla elämässäni, eli kai tässä täytyy hiljalleen tunnustaa ettei se vaan oo mun juttu.

8. Silti mä haaveilen parin viikon jooga- ja meditaatioretriitistä jossain Balilla.

9. Mulla on ihan järkyttävä koirakuume, on ollu siitä lähtien kun neljä vuotta sitten hyvästelin rakkaan Lio-haukkuni. Kuume on yltynyt jo niinkin radikaaliin mittakaavaan, että harkitsen puolitosissani kissanpennun ottamista, sillä kisu kaippati viihtyisi kahden uraihmisen cityasunnossa hauvaa paremmin. (Ainut syy miksi mulla ei oo jo vähintään kahta koiraa tai ainakaan sitä yhtä kissaa on just se, että kyseinen eläin joutuisi olemaan noin kymmenen tuntia päivässä yksin himassa. Pitäisi siis omata paremmat hoitoverkostot, buuu.)

10. Omaan todella hyvän, visuaalisen mielikuvituksen. Mun on esimerkiksi hankala kertoa vitsejä ja hassuja tarinoita, koska mielikuvat muuttuvat niin eläviksi päässäni, että alan hysteerisesti nauramaan niille ennen kuin pääsen suullani vitsin puoliväliin. Tästä johtuen siis: nauran omille vitseilleni nolon kovaa ja paljon. 

11. Oon ihan toivoton itkupilli. Itken ilosta, surusta, stressistä, empatiasta, puolustuskannalle joutumisesta, liikutuksesta, tuntiessani tulevani väärin ymmärretyksi, suuttumuksesta, helpotuksesta. Ette uskokaan miten monta kertaa oon joutunut selittelemään pomoilleni kehareissa, että itkuni ei oo missään määrin verrannollinen tunteideni oikeaan tolaan, mä oon vaan itkupilli. Todella, todella kiusallinen piirre!

—

Muistathan seurailla joko Facebookin, Bloglovinin tai Instagramin kautta <3