Täällä ja täydellinen
Kun maanantaina puoliltapäivin harmaaksi ja hyiseksi kääntyneessä kevätsäässä käppäiltiin lähirannassa napsimassa vikoja mahakuvia ja rukoilemassa haikaralta mahdollisimman pikaista toimitusta, en ois kyllä ihan heti uskonut että vuorokauden päästä ollaan jo kotona pienen nyytin kanssa. Niin siinä kuitenkin kävi!
Yllätyksiä täynnä oleva punatukkainen tyttäreni on täällä ja täydellinen.
Muutamaa hyyyyyyvin väsynyttä aamuyön unetonta hetkeä lukuunottamatta oon vellonut hänen syntymästään saakka hattaraisen onnen aallokossa. Maailman paras vauva – meidän ikioma. Kyllä kannatti odottaa.
Tällä hetkellä bebe torkkuu isänsä selkää vasten tuossa vieressä sängyllä, molemmat raasut ovat aika uupuneita ekojen öiden koitoksista. Meikäläinen porskuttaa toistaiseksi elämäni kunnossa, raskauden ja synnytyksen karaistamana ja varmaan ihan täynnä sekalaisia euforia-, rakkaus-, jaksamis- ja pöllämystymishormoneita. Sanalla sanoen pieni perheemme voi ihanasti.
Nyt hetkeksi takaisin vauvakuplaan, palataan taas pian! <3
—