Stadin vellomisloma ja vuoden 2017 tärkein tavoite

Paljon on mahtunut pariin viime viikkoon. Yhdeksän vuorokautta Helsingissä, muutama Köpiksessä. Kivaa ja kaameaa. Iloa ja itkua. Huolta ja ahdistusta, jouluaaton suunnitelmien äkillinen muutos ja visiitti perheemme kultaisimman luo sairaalaan.  2016 ja 2017. Kampaamokäynti, kosmetologi, kuoriutuva naamataulu. Tapaninpäivän vahinkohuppelit bestiksen kanssa ja bileet, joissa ei prosecco maistunut. Liian vähän vaatetta pitkällä lenkillä, Laajasalon upea luonto. Päikkärit. Kolkkoja hotellihuoneita ja vanhoja, tuttuja sohvia. Ruokaa. Oih, niin paljon ruokaa.

Yhdeksän vuorokautta ei riittänyt yhtään mihinkään ja koko ajan oli hirveä kiire. Toisaalta olin taas huojentunut, kun pääsin sieltä pois. Kun saavuin reissun päätteeksi Helsinki-Vantaalle, tuntu yhtäkkiä siltä, etten ois kestänyt Suomessa enää sekuntiakaan. Stadin reissut on aina yhtä outoa vellomista jossain todellisuuden, menneisyyden, oletusten ja odotusten välisessä tilassa.

Tutunoloista elämää, joka tuntuu niin vieraalta, että karmii.

 

IMG_7541.JPG

IMG_7592.JPG

 

Kaiken hämmennyksen ja pöllämystyneisyyden keskellä jokin kuitenkin aina kirkastuu. Nimittäin uusi elämä Köpiksessä ja se, miten mä itse oon muuttunut. Ne jutut mistä ja millä painotuksella mä vaahtoan vanhoille frendeille, niille jotka tuntee mut läpikotaisin tai ainakin hyvin. Nille, joille ei tartte antaa kattavaa taustakartoitusta, ainakaan kaikesta.

Näiden arvokkaiden, harvinaislaatuisten keskustelujen ansiosta uuden vuoden suunta on hieman selvempi. Prioriteetit ojossa, suurin piirtein.

Tuokoon vuosi 2017 elämääni ennen kaikkea rentoutta ja rauhaa, henkistä hyvinvointia. Epäilen kylläkin, että siihen tilaan päästäkseni pakka pitää ekaksi laittaa kunnolla sekaisin.

 

IMG_7594.JPG

IMG_7579.JPG

IMG_7593.JPG

 

Tästä rauhan etsinnän vuodesta tulee varmasti siis siinä sivussa tapahtumarikas ja ehkä vähän hankala.

Fyysisesti oon kuitenkin just oikeessa paikassa. Stadissa palloilee monta maailman rakkainta ihmistä, mutta mun sydän ja koti on täällä Nørrebron hujakoilla. Ei enää epäilystäkään siitä. Oli niin käsittämättömän onnellinen, ihanan pörröinen fiilis palata tänne meidän ikiomaan himaan.

Upeeta vuotta 2017 sinne ruudun toiselle puolellekin! <3

Bye 2016. Hello 2017.

FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE:

FACEBOOK

BLOGLOVIN’

suhteet oma-elama mieli sisustus
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.