Vaatekaapin kokoinen helpotus
Edellinen asukas jätti meidän kämppään Ikean vaatekaapin. Sellaisen josta en oikeen tykkää ja joka on vähän romuna, mutta joka kuitenkin on sen verran neutraali, että sai jäädä nurkkiin pyörimään niin ei tarvitse heti rynniä kaappikaupoille.
Siitä asti kun lattiaremontti alkoi, kaappi on majaillut tuhanteen osaan purettuna kylppärissä. Ihan kun muuten ei ois ollut tarpeeksi sottaista, on se vielä kruunannut klaustrofobisen tunnelman kun saa pujotella pöntölle yhdellä jalalla pomppien.
Koen paraikaa auvoisia euforian tunteita: kaappi on nimittäin kasattu taas. Saatiin se peijooni kolmessa vaatimattomassa tunnissa kokoon liukuovineen päivineen. Ihan kohtuuttoman onnellinen olo yhden ankean kaapin kasauksesta, mutta ai että tuntuu hyvältä. Tuntuu siltä, että kaaos helpotti edes pikkasen. Hommat tosiaan etenee. Vessaan pääsee. Ja mulla on kaappi.
Kahdeksan yötä muuttoon. Huraa, huraa, huraa.
P.S. Kaapista tai sen kokoamisprosessista ei ole todistusaineistoa kuvien muodossa. Jos oisin siinä alkanut puhelimella jotain räpsimään, oisin varmaan saanut liukuovesta.
—
We managed to re-build an IKEA closet. It’s a miracle! (No photos because I was re-building an IKEA closet.)
—
FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE: