Kiireisiin kadonnut syyskuu
Syyskuu on ollut niin täynnä kaikkea, tiesin sen jo joskus ihan kuun ekoina päivinä, kun jouduin sanomaan treffejä ehdottaneelle vanhalle työkaverille, että nyt menee kyllä lokakuulle. Kivoja juttuja, huolia, pari reissua, paljon töitä, ainakin kolme migreenikohtausta ja nyt orastava flunssa, joka vei viimeisetkin energianrippeet mennessään. Kroppa yrittää varmaan kertoa jotain. Onneksi lokakuu näyttää päinvastaiselta, kalenteria plärätessä ei tuu paljoakaan muuta vastaan, kuin eräs keikka, viini-ilta ystävän kanssa ja blogimuutto.
Jotain tässä on viime vuosien aikana oppinut; pysähtymään jos nyt ei ihan tarpeeksi ajoissa niin ei ainakaan aivan liian myöhään.
Viimeksi oon ollut himassa viikonloppuna tuossa lähes kuukausi sitten. Oon odottanut tätä kuin kuuta nousevaa – että saisi vähän katsella HBO:ta, kastella kasveja, siivoilla, pestä rauhassa pyykkiä, kirjoittaa, haahuilla ehkä sisustusliikkeissä hommaamassa syksyisiä juttuja kotiin. Luulen että tää päivä menee ihan vaan tuon HBO:n parissa sohvalla ja flunssaa parannellessa, huominen toivottavasti tehokkaampi.
Blogi on jäänyt viime aikoina vähemmälle panostukselle, blää. Kun päivistä loppuu tunnit kesken niin ensin yleensä diskaan tylsät kotityöt ja heti tokana rapistuu blogi. Tällaisina hetkinä mä mietin, että miten ihmeessä mä koskaan ehtisin istua vaikkapa tanskan kurssilla parina iltana viikossa – samalla kun käyn töissä ja pyöritän blogia, kotia, parisuhdetta sekä sosiaalista elämää. Herran pieksut, joillain on kuulemma lapsiakin mukana tällaisessa yhtälössä. En tajua. Ehkä muilla on vuorokaudessa enemmän tunteja kuin meitsillä?
Toisaalta, mun kännykän Postausideat-muistiinpano notkuu liitoksissaan tän samaisen syyskuun tiimoilta. Onhan tässä tullut myös inspiroiduttua ja haalittua ajatuksia. Nyt pitäis vaan ehtiä kirjoittamaan ne kaikki.
Ihanaa viikonloppua sinne! <3
—
FOLLOW: Facebook – Bloglovin’ – Snapchat & Instagram @marjapilami