Kompromisseja makuuhuoneessa
Hekoheko. Otsikko on vähän harhaanjohtava, mutten voinut vastustaa kiusausta.
Eli siis. Meidän makkariin on saapunut telkkari. Tuo pahamaineinen parisuhteiden tuhoaja ja yöunien peruja. Vekotin, jota voi suorastaan syyttää kaikista kotitalouden ongelmista. Siinä se tönöttää, jättimäinen TV suoraan meidän sänkyä vastapäätä.
Tiedän mitä kaikki ajattelee. Oon saanut osakseni jo monta ”siis mä en iiiiiikinä” -kommenttia kavereilta. Mutta meillä se ei mene niin (tai mistä mä vielä tiedän, se on ollut tossa vasta muutaman päivän).
Meillä käytetään telkkaria tasan kahteen tarkoitukseen:
a) taustameluna, kun F tulee töistä himaan, ei kestä hiljaisuutta, pistää tuon epileptisen vekottimen vilkkumaan ja katselee sitä neljäsosasilmällä samalla kun puuhailee muuta (samalla kun mä en vaan kestä, ahdistun diskovaloista ja tanskankielisestä pölinästä) ja
b) ehkä kerran kuussa, kun halutaan muhia romanttisesti peittojen alla katsoen leffaa tai sarjaa yhdessä.
Ei ollut oikeasti edes hankala päätös. F:lle oli ihan sama missä huoneessa TV sijaitsee, kunhan se on saatavilla. Mun valittavana oli siis
olkkari, jossa se pilaa sisustuksen ja meuhkaa taas koko ajan
tai makkari, jossa sitä katsotaan silloin tällöin yhdessä (plus satunnaiset soololeffailut tai -sarjailut) ja muut ajat se pysyy kiinni.
Siinä se nyt siis patsastelee ja mä oon asiaan ihan tyytyväinen.
—
The TV is in our bedroom. I know what you’re thinking.
—
FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE: