Minkä kokoinen ois kiva lottovoitto ja mitä sillä tekisit?

Nørrebro Summers

Käytiin F:n kanssa mehukkaiden klassikkokeskustelujen aatelia tuossa eräänä iltana: mikä olisi hyvä minimisumma voittaa lotossa ja mitä sillä tekisit? Ostaisitko jotain erityistä, ottaisitko loparit, flippaisitko muuten vaan? Mehän ei tietenkään lotota, mutta silti kyseiseen tilanteeseen on hyvä henkisesti varautua. You know, että on sitten valmis kun laitetaan kuponki vetämään ja heti napsahtaa! Minimisummalla tarkoitan sellaista summaa, joka riittäisi pienoiseen elämänmuutokseen ja toisi turvaa loppuelämälle, muttei olisi mikään hullu 90 miljoonan kokoinen Eurojackpot-pamaus. Sellainen kivan kokoinen potti, joka mahdollistaisi tiettyjä elämänmuutoksia, muttei kuitenkaan muuttaisi ihan kaikkea omassa olemisessa ja elämisessä (kuten voin kertoa, että 90 miljoonaa meitsille tekisi - tietäisitte mun voittaneen isosti sinä päivänä, kun kiitäisin ohi yksisarvisten vetämässä timanteilla päällystetyssä prinsessavaunussa) .

No mä tulin siihen tulokseen, että mun maltillinen lottovoittotavoite on 672 000 €. Kuulostaa aika säälittävältä, etenkin heti seuraavassa lauseessa yksisarvisten jälkeen, mutta siihen mä päädyin aikani laskeskeltua. Ja se kuulostaa järkevämmältä Tanskan valuutassa, kyseessä on siis viisi täkäläistä miljoonaa. (Jos asuisin Suomessa, niin oisin varmaan pyöristänyt summan joko 500 000 tai miljoonaan... eihän kukaan nyt voi unelmoida jostain niin epämääräisestä, kuin 672 000 eurosta.)

Mutta siis mihin mä tuon 672 000 € käyttäisin?

 

 

Ostaisin tai rakennuttaisin talon

Mikä absurdeinta, tuolla höttöisellä pikkusummalla en saisi kovin kummoista taloa Kööpenhaminasta tai sen paremmalta puolelta (siis pohjoisesta), eli jouduttaisiin ottamaan vielä pikkuisen velkaa. (Kuuntele nyt tätä, lottovoittojen karmajumala! Oon niin kohtuullinen, etten ees unelmoi pottini kattavan mun koko talon hintaa. Pistä tää muistivihkoosi ja suopeasti suo mulle tämä vaatimaton toiveeni, sitku jonain päivänä päätän lotota.) Saataisiin kuitenkin tosi kiva talo ja velkataakkamme kevenisi nykyisestä.

Siitä olisi sit mukava lillua kohti tulevaisuutta, kun ois asumisasiat toivottavasti turvattu loppuelämäksi.

Uskaltaisin asettaa tiukemmat rajat töissä

Toisi varmaan aika kivaa voiman tunnetta pystyä vaikkapa kieltäytymään säännöllisistä ylitöistä, tyyliin sopiiko etten tee ylitöitä paitsi harvinaislaatuisissa hätätilanteissa, vai alanko kattelemaan jotain muuta mestaa. Tällä hetkellä en siis tee juuri lainkaan ylitöitä, eli all is good - mutta oon myös ollut pitkittyneissä tilanteissa, jolloin kallisarvoisesta elämästä valuu aivan liian suuri osa duunipaikalle. Ihmisiä on erilaisia ja mä oon ehdottomasti puol ysistä puol viiteen kind of girl, ja olisi ihana jos taloudellinen bufferi mahdollistaisi rohkeamman rajojen asettamisen työnantajien suuntaan.

Tärkeä kysymys lienee sekin, että lähtisikö nykyisestä duunista, mikäli eteen napsahtaisi mahdollisuus pitää vaikkapa vuosi vapaata ja etsiä uutta työtä ilman paniikkia tulevasta. Annoin itelleni aikaa oikein miettiä, märehtiä ja analysoida asiaa ja tulin tulokseen, että ei - en lähtisi tästä työstä. Ihan superkiva juttu tuntea näin, kaikkien viime vuosien ahdistavienkin urakäänteiden ja stressien jälkeen. (Tosin jos voittaisin 90 miljoonaa euroa, niin tilaisin saman tien ne yksisarvisvaunut meidän toimiston pihaan, enkä koskaan palaisi.)

 

 

Tekisin yhden pitkän luksusmatkan, sisustaisin uutta taloa ja sijoittaisin

Röyhentelisin vielä sen verran työpaikalla taloudellisen bufferin turvin, että saisin neuvoteltua vähän ylimääräistä lomaa. Lähdettäisiin F:n kanssa jonnekin luksuslomalle juhlimaan, esimerkiksi Tahiti vois olla kiva suunta. Ihan vaan sellainen kertaluontoinen erityisjuttu ennen paluuta normaaliin elämään (kyseessähän tosiaan on se 672 000, ei 90 000 000). 

Panostaisin varmaan muutamaan superlaadukkaaseen mustaan vaatekappaleeseen, mutten muuten shoppailisi mitään erityistä. Tästä ei siis vieläkään tulisi muotiblogi. Sen sijaan blogista tulisi taas sistustuspainotteinen, koska pitäisihän mun rempata ja sisustaa meidän uusi 800 000 euron talo! (Köpiksen kämppien hinnat on ihan sairaita, ehkä mun kuitenkin pitäis viilata tätä unelmasummaa vähän ylemmäs...)

Lisäksi sijoittaisin mukavan summan tulevaisuutta varten kasvamaan. Että ois jatkossakin taloudellisesti turvattu olo.

Joo. 672 000 euroa ois mulle just hyvä määrä! Vaikka tietty enempikin kelpaisi. Vitsi näitä on hauska miettiä. Minkä kokoinen ois sun maltillinen lottovoittounelma (sellainen siis joka muuttaisi asioita tarpeeksi, muttei liikaa), mihin sen käyttäisit ja lähtisitkö lätkimään nykyisistä töistä?

---

Muistathan seurailla joko FacebookinBloglovinin tai Instagramin kautta

Kommentit

paulahelena
ALUAP

Mä voisin ottaa vaikka miljoonan. 600k menis kivan rivitaloasunnon ostoon ja sisustamiseen, 200k maksaisin nykyisen asunnon lainan pois, 100k vois mennä säästöön ja sijotuksiin ja 100k elämiseen, eli siihen että voisin tehä 3-päivästä työviikkoa ja silti matkustaa, ostaa muutamia laatuvaatteita, syödä ravintoloissa jne.

marjapilami
Nørrebro Summers

Kuulostaa hyvältä! Mut ei vitsi, tulin heti kateelliseksi kun sulla on kokonainen milli :D 

Lumos

Jaa-a, enpä tiedä. Miljoona kuulostaa kamalan isolta. Toisaalta mulla olisi kyllä aikaa käyttää sitä rahaa tässä vielä aika monta vuosikymmentä. 500 000 eurolla saataisiin maksettua miehen kanssa asuntolaina, ostettua turvallisempi auto ja rempattua meidän tönö. Toisaalta miljoonalla vois tehdä nelipäiväistä työviikkoa ja turvata omaa ja omien vanhempien vanhuutta. Hmmmm. Mutta kyllä mä töitä tekisin, vaikka tilille pamahtaisi se 90 miljoonaa - vähän harkitummin vain. 8)

marjapilami
Nørrebro Summers

Haha, vaikeita päätöksiä eikös! Kaippa se miltsikin kelpaisi..

Torey
Näissä neliöissä

Mä oon todennut, että jo se kun saisi asuntolainan maksettua pois ni tekis paljon. Ja toki vähän ylimäärästä ois kiva. Eli joku 500 000 € ois oikeen jees!

marjapilami
Nørrebro Summers

Joo niin mäkin mietin, elämä- ja säästömahdollisuudet ilman asuntolainan lyhennyksiä - vau! 

Hanna11 (Ei varmistettu)

Tällä hetkellä opintojen loppusuoralla ja pienipalkkaisena haaveilisin jostain pienemmästäkin summasta, sanotaan vaikka 20 000e. Sitten lähtisin opintojen jälkeen samantien reissuun ja kerkeisin ajan kanssa miettiä mitä töitä ja mistä lähden hakemaan :) poistuis se paine ainakin vähäksi aikaa!

Hauskoja pohdintoja! Tuli muuten mieleen että minkäpituiset päivät on Tanskassa tyypillisiä? Ja millainen on esimerkiksi tyypillinen ylityöpäivä? Asun itse Saksassa ja välillä haaveilen takaisin pohjoismaihin muuttamisesta niin on aina kiva vertailla :)

marjapilami
Nørrebro Summers

Näin ne raha”tarpeet” pikkuhiljaa muuttuu! :D

Mun kokemusten mukaan Tanskassa toteutuu ihan ookoo 8h työpäivät, toki kausiluontoista ja asemaan liittyvää vaihtelua on. Just yks työkamu kertoi muuttaneensa miehensä kanssa Saksasta Köpikseen paremman work-life-balancen perässä, eli uskoisin että eroa on :)

Jenniiii (Ei varmistettu)

Me juteltiin tästä yksi päivä töissä ja yksi työkaveri oli sitä mieltä, että miljoona ei riittäisi :D Itselle riittäisi, toki voisin ottaa enemmänkin. Mua ei niinkään kiinnosta omaisuuden haaliminen; toki muuttaisin vuokralta omistusasuntoon, mutta en alkais rakennuttaa taloa ja ostaa paria autoa jne. Mulle lottovoitto tarkottaisi taloudellista turvaa, eikä enää tarviis samalla lailla stressata siitä, mitä vielä lähtis opiskelemaan, pääseekö, onko töitä. Sama homma töiden suhteen; irtisanoutuisin pienipalkkaisesta työstäni. Nyt ahdistaa pelkkä ajatus työttämyydestä, mutta sekin lähinnä taloudellisista syistä.

Jenniiii (Ei varmistettu)

Niin ja toki matkustelisin enemmän, mutta tuskin muuttaisin paljoakaan matkustustyyliä. Mikään luksusmatkustelu ei kauheasti kiinnosta, vaikka voishan sitä viikoksi matkustaa vaikka Malediiveille.

marjapilami
Nørrebro Summers

Haha, no tavallaan ymmärrän ton koska mäkin oon tässä jo näitä kommentteja lukiessani alkanut miettimään että mun rupuinen 672 000 € EI RIITÄ MIHINKÄÄN :D Ja just noin mäkin ajattelen, olisi mahtava elää taloudellisesti turvattua hyvää peruselämää - pystyisi kuuntelemaan sydäntään vähän enemmän.

smagardi
astu harhaan

Miljoona olisi mukavan pyöreä summa, jolla pääsisi jo pitkälle. Sillä saisi hankittua kunnon tontin puutaloineen ja saisi samalla pidettyä nykyisen asunnon sijoitusasuntona. Siitä riittäisi myös maksamaan veljen asuntolainan pois (ei se pyytäisi tai sitä odottaisi, mutta maksaisin silti), varmistamaan sen, että mummoni saisi asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ja vanhemmille sponsoroisi muutamankin ulkomaanmatkan. Työntekoa en lopettaisi, liiallinen vapaa-aika käy liiaksi psyyken päälle. :D

marjapilami
Nørrebro Summers

Kyllä, mukavan pyöreä milli kelpaisi tännekin ;o) Ois kiva vetäistä ihana pidempi loma, mutta eipä munkaan pää kestäisi pitkää himassa kökkimistä.

Kommentoi