Jos joku voi samalla olla tosi ihanaa ja hirmu haikeaa, niin sitä oli tän vuoden joulunaika. Vietin vielä yhden vähän entisen kaltaisen Suomi-joulun joulua edeltävänä viikonloppuna Stadissa – ei kuitenkaan voinut olla huomaamatta, että eräs aikakausi on tullut tiensä päähän. Vanhat rutiinit, tutut astiastot, sama porukka, se mitä joulu on aina tarkoittanut… toivottavasti muistin nauttia niistä aikoinaan tarpeeksi, koska nyt se on ohi. Oli yhdet hautajaiset, puhetta kauniin asunnon myymisestä, käytännön juttuja ja sellaisessa epätodellisessa olossa lillumista. Oisin halunnut hamstrata juurikin niitä vanhoja astiastoja ja muita tuttuja esineitä mukaani Tanskaan, roikkua mukana menneessä. En tahdo kokonaan korvata uudella ja hiljalleen alkaa unohtaa.

Ja sitten taas ties miten monetta kertaa loppukesän jälkeen pillitin Helsinki-Vantaalla, siitä alkaakin jo tulla uusi rutiini.

Aatonaattona tein himassa lanttulaatikon ja jaoin sen kahteen uunivuokaan, joita sitten kantelin mukanani kaksipäiväisissä tanskalaisissa joulujuhlallisuuksissa. Jotenkin lanttiksesta on tullut mulle sellainen joulusymboli, etten osaa kuvitellakaan eloa ilman. Voipi olla, että syyt pakonomaiseen kiintymykseeni johtaa jonnekin sen hienostunutta makupalettia syvemmälle. Ja kun laatikko toisensa perään katosivat juhlijoiden massuihin, tuli tosi lämmin olo. Ja tästä lauseesta: Niin hyvää, sun pitää tehdä tätä joka joulu! Tuntuu, etten ollut onnellinen pekästään siksi että mun mad cooking skillseja kehuttiin, vaan ehkä myös siksi että ainoa mukanani retuuttama Suomi-perinne sujahti taas niin luontevasti Tanska-perheen jouluun.

Ja tää oli ihana joulu. Kolme päivää kaikkea sellaista, joka ehkä muutaman vuoden päästä on yhtä tuttua ja turvallista kuin aiemmat joulut. Ei varmasti koskaan rakkaampaa tai parempaa, mutta toivottavasti yhtälailla oikeaa. Oon oppinut viime aikoina paljon luopumisesta, ja onneksi saanut myös paljon uutta hyvää tilalle.

Toivottavasti teillä oli ihana joulu <3

—

Muistathan seurailla joko Facebookin, Bloglovinin tai Instagramin kautta