Taas mennään
Kontrollifriikin perfektionistin pahin painajainen:
niin kiire, että asiat jää väkisinkin repsalleen. Ollaan lähdössä tänään poikkiksen kanssa Amsterdamiin juhlimaan mun bestiksen kolmekymppisiä ja tajuttiin aamulla, ettei kummallakaan oo yhtään puhdasta sukkaparia. Meiltä loppuu päivistä tunnit nykyään kesken, kumpikaan ei muista pyykätä. Havahduin myös siihen, ettei mulla oo matkan henkeen sopivaa mekkoa tai kenkiä. Tai mistä mä enää muistan, mitä kaikkea ullakolla olisi piilossa, mutta sinne ei ainakaan ehdi enää penkomaan. Taidan ostaa muutamat uudet sukat ja vetää mustat farkut ja nilkkurit -linjalla koko viikonlopun.
Ei kai se oo niin justiinsa (”Eipä!” perfektionisti sisälläni huokaa ja alkaa jyystämään kynsiään).
Ei tarvinne ees sanoa, että kaikki ne kiireellisetkin kotijutut on jääneet taas hoitamatta. Se siitä vaatekaapista ja eteisen naulakosta. Vieläkin.
Yritän tässäkin nyt soveltaa ei kai se oo niin justiinsa -ajattelutapaa. Pääasia on, että F tuo mulle välillä kukkia (vaikkapa silloin kun tietää päiväni olleen ihan hirveä). Ja nään viikonloppuna mun parhaita kavereita kahden päivän ajan upeessa kaupungissa. Ja sitten seuraavana viikonloppuna toinen paras kaveri nukkuu meidän vierashuoneessa, jonka sisustukselle ei olla vieläkään tehty yhtään mitään. Ja ripustaa takkinsa keittiön oveen.
Lupaan itelleni, että aivan pian rauhotun hetkeksi. Viimeistään joulun tienoilla.
Ihanaa (ja toivottavasti rentoa) viikonloppua <3
—
On my way to Amsterdam for the weekend!
—
FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE: