7.11.2016 marjapilami

Viikonlopun kahdet bileet

Perjantaina.

Käytiin kattomassa keikkoja epämääräisessä baarissa, minne pääsi toisen talon sisäpihan kautta puikkelehtien. Oli pirun kivaa ja kotoisaa. Paljon frendejä ja tuttuja. Yksi pariskunta, jonka kanssa ollaan puhuttu aina ihan kaikesta.

Ja tukku ihmisiä, jotka näyttivät tyylikkäiltä ruumiilta tai siltä, että niiden luulis vaatteiden perusteella olevan matkalla kuntosalille. Köpis-hipstereiden mahdottoman cool seuraava sukupolvi, mulle kerrottiin. Mulla oli ruskea neule harteilla ja talon kokoinen finni poskessa.

Todistin jotain, mitä Kööpenhaminassa ei koskaan tapahdu: viini tarjoiltiin muovimukeista ja se maksoi neljä euroa lasiltamuovimukilta.

Carnap oli illan paras bändi, eikä vähiten koska meidän iki-ihana lippispäinen Daniel (jonka kanssa oon myös aina puhunut ihan kaikesta) ja sen enkeliääni.

Lauantaina.

Illallistettiin kaverin kanssa raflassa, joka on Köpiksen hintahaitarilla ihan kohtuullinen. Tuhlasin niin paljon rahaa, että meinasi taju lähteä kun maksun aika tuli. Miten laskut on tässä kaupungissa aina niin suuria? Söinkö timantteja?

Ilta päättyi läheiseen viinibaariin, jossa meidän annettiin istua vielä pitkään sulkemisajan jälkeen. Mistä lie moinen hövelyys johtunut – ehkä meidän keskustelu näytti liian syvälliseltä keskeytettäväksi (ja sitä se myös oli, voin tosiaan julistaa ekan aidon Köpis-ystävyyden syntyneeksi). Tarjoilija kävi täyttämässä meidän tyhjeneviä laseja, on the house, samalla kun henkilökunta laittoi iltaa pakettiin.

Ilmainen viini tuntui tapahtuma-aikaan oivalliselta idealta. Ainakin se tasapainotti alkuillan aiheuttamaa lovea lompakossa, kuin olisi juonut rahaa pankkiin. Kyllähän mä tiesin, että siitä ei hyvää seuraa, mutta on se sen arvoista.