Viikonloput nykyään
Viime aikoina on tapahtunut muutamakin juttu, jotka on saaneet mut uskomaan, että oon jossain erittäin syvällä sisimmässäni noin 16-vuotias. Palaan niihin juttuihin vähän myöhemmin – jos siis muistan, oon nimittäin myös niin mummomaisen hajamielinen, että kaikki tuppaa nykyään unohtumaan.
Sitten on nää pirun viikonloput. Maailman ihanimmat viikonloput, elämäni kohokohdat. Ne, joita en vaihtaisi mihinkään ja joiden jokaista tuntia säästelen ja hilloan, en raaskisi jakaa oikein kenenkään kanssa. Uskokaa tai älkää toverit, just te kenen kanssa mä muutama vuosi sitten nappailin harva se viikonloppu shotteja kolmen aikaan aamuyöstä; mulla taitaa olla nyt se varhaiskeski-ikä.
Päätin kuvittaa postauksen erkkerillä sen aasinsillan varjolla, että kuvissa näkyy näiden nykyviikonloppujen the place to be. Ja koska erkkeriä ei oo näkynyt blogissa ihan liian pitkään aikaan.
Viikonloppuisin nykyään:
– Herään usein aamulla ennen seitsemää. Mikä siinä onkin, että torstaina on ihan mahdotonta ja p*rseestä herätä ennen ysiä, mutta lauantaina ei yhtään?
– Käyn keikalla ja salaa vähän odotan, että se loppuu. Koska oma koti ja sänky.
– Juon ihan liikaa kahvia. Arkisin pitäydyn tiukasti kahdessa kupissa per päivä, viikonloppuisin se on kaksi sammiollista per päivä. Tai kolme. Mulla ei oo mitään itsekontrollia!
– Ja siis se hetki, kun saan päivän ekan, tai tokan, jättimäisen kahvimukin eteeni. Omg. <3
– Nautin nolon paljon kasvien kastelusta ja kodin järjestelystä. (Help.)
– Nään frendejä viinibaarissa ja oon varma, että tänään se tapahtuu. Tänään mä saletisti päädyn jollekin siistille klubille, tänään menee myöhään (vähän siihen tyyliin kun Elastisen ja Cheekin uudessa biisissä, siinä jota nyt joka paikassa parjataan).
– Enkä ikinä päädy minnekään paitsi korkeintaan viinibaarin viereiseen cocktailbaariin ja sit puoliltaöin himaan.
– Mulla saattaa silti olla kohtuuton darra. Siis ainakin neljätoista kertaa pahempi, kun allnighterin jälkeen neljä vuotta sitten.
– Harkitsen korkkareita, mutta päädyn mataliin nilkkureihin. Joskus jopa lenkkareihin. Joskus lähden tarkoituksella comfy-lenkkareissa cocktailbaariin.
– Joskus välttelen sopimasta menoja viikonlopuille, koska niin monta kertaa oon karvaasti katunut tekemiäni suunnitelmia. Koska himassa on ihanaa. Ilman suunnitelmia naapurustossa hortoilu on ihanaa. Laiskottelu on ihanaa.
– Toisaalta aina kun oon sosiaalisesti aktiivinen, mulla on superhauskaa ja lupaan itelleni ryhdistäytyä elämäni suhteen. (En kuitenkaan ryhdistäydy.)
Muutaman vuoden takainen Marja ois varmaan tukehtunut skumppaansa, jos olisi kuullut, millaista elämää mä nyt elelen.
Ja jos sille olisi yritetty väittää, että tää on nyky-Marjan mielestä koko maailman parasta elämää. Mummoviikonloput, ah <3
—
This is where I spend most of my weekends these days.
—
FOLLOW NØRREBRO SUMMERS HERE: