Olen jo kolmen vuoden ajan saanut kunnian osallistua palkintotilaisuuteen, joka sivuaa molempia töitäni: tiedettä ja kauneutta. Tiedettä siksi, että tämä palkinto jaetaan biotieteiden alalla työskentelevälle naistutkijalle ja kauneutta, koska apurahapalkinnon toisena osapuolena toimii L’Oréal.

Apuraha tiedenaisille

L’Oréal ja UNESCO ovat tehneet yhteistyötä jo 22 vuoden ajan tukeakseen maailman tiedenaisia ja jakanut apurahoja naistutkijoille – myös Suomessa. L’Oréal-UNESCO For Women in Science -apurahan tarkoituksena on tukea biotieteiden parissa toimivaa, enintään 40-vuotiasta naista, joka on itsenäisen tutkimusuransa alkuvaiheessa.

15 000 euron apuraha jaetaan joka toinen vuosi ja Suomessa tätä palkintoa on jaettu vuodesta 2006 lähtien eli tämä vuosi oli jo kahdeksas! Edellisen kerran se jaettiin vuonna 2018 biomatematiikan dosentti Laura Elolle Turun Yliopistosta (postaus).

Tämän 22 vuoden aikana L’Oréal ja UNESCO ovat tukeneet jo 3400 naistieteilijää ympäri maailman ja olleet näin mukana sukupuolten välisen eron tasoittamisessa. Apurahaohjelma on myös luonut uuden tieteen naisverkoston, jollaisia tällä alalla on vähän.

L’Oréal-UNESCO For Women in Science on korkealaatuinen ja -tasoinen palkinto, mistä kertoo esimerkiksi se, että palkintojen saajista kolmelle on myönnetty myöhemmin Nobel-palkinto. Nämä naistutkijat ovat Christine Nusslein-Volhard (fysiologia/lääketiede), Elizabeth Blackburn (fysiologia/lääketiede) ja Ada Yonath (kemia).

Tänä vuonna palkinnon sai akatemiatutkija ja dosentti Tiina Sikanen Helsingin Yliopiston Farmaseuttisen kemian ja teknologian osastolta. Hän kehittelee pienikokoista analyysilaitteistoja, mikrosiruja, jolla voitaisiin tutkia, miten lääkeaineet hajoavat ja muuntuvat ihmiskehossa. Tulevaisuudessa tällaisella ”organ-on-a-chip”-teknologialla voitaisiin jokaisen potilaan kohdalla tsekata, mikä lääkeaine tehoaa juuri häneen parhaiten ja miten vältyttäisiin mahdollisilta sivuvaikutuksilta.

Sikasen ryhmä tutkii myös lääkkeiden ympäristövaikutuksia ja esimerkiksi sitä, miten luonnossa olevat lääkejäämät vaikuttavat kalojen lisääntymiseen ja terveyteen. Mikrosirutekniikkaa voitaisiin käyttää myös tässä, jolloin koe-eläinten käyttöä voitaisiin vähentää.

Saatte vielä myöhemmin kuulla enemmän Tiinasta ja siitä, miten hän näkee tutkimusmaailman epätasa-arvon.

Tiedemaailma ei ole tasa-arvoinen

Tällaiset apurahat ovat kullanarvoisia, sillä työtä tasa-arvon puolesta riittää. Tiede- ja tutkimusmaailma ei nimittäin ole tasa-arvoinen – Suomessakaan. Siitä mm. rahoituksen epätasainen jakautuminen ja naisten vähäinen määrä korkeissa akateemisissa asemissa.

EU-maiden tutkimustoimintaa tarkasteleva She Figures -tutkimuksen mukaan vuonna 2016 korkeissa akateemisissa tehtävissä oli naisia vain 24 %. Sama tutkimus osoitti, että vuonna 2014 naiset tienasivat 17 % miehiä vähemmän ja itseasiassa Suomessa tulo-ero tiedealoilla on EU:n keskiarvoa suurempi: 17,3 %. Tuloero kasvaa iän myötä yli 55-vuotiailla se on Suomessa jo 20,3 %. Naiset ovat myös miehiä useammin osa-aikaisissa tehtävissä ja korkeakoulujen johtajina naisia oli vuonna 2017 EU-tasolla vain 21,7 % ja Suomessa vieläkin vähemmän; 12,2 %. Nobel-palkintojakin on jaettu 866 miehelle ja vain 53 naiselle.

Ja lista se kun vain jatkuu. Pakko myöntää, että tuota tutkimusta ei todellakaan ollut miellyttävää lukea. Olen itse vasta tutkijanurani alussa ja olen jo nyt kuullut naisiin kohdistunutta vähättelyä ja epämääräistä kommentointia ja tämä on varmasti vain jäävuoren huippu.

Tekemistä tasa-arvon puolesta siis todellakin riittää ja lasikattoja on rikottavana. Kiitos siis L’Oréal ja UNESCO tuestanne tiedenaisille!