Tietopaketti UV-säteilystä – ja miksi valitsen jatkossa fysikaaliset aurinkosuojat

Kuten taisin aiemmin mainita, osallistuin tuossa jokin aikaa sitten ammattilaisille tarkoitetuille NHS:n Luonnonkosmetiikkapäiville. Kuulimme puheita uusista kevään luonnonkosmetiikan tuotteista ja muistakin mielenkiintoisista aiheista; esimerkiksi UV-säteilystä.

Ihan parina viime vuonna olen alkanut kiinnostua yhä enemmän kosmetiikan UV-suojista ja olen yhä visummin suojautunut auringolta – ihoni hyvinvoinnin mielessä pitäen. Viime keväänä tajusin, kuinka tärkeä UVA-merkintä aurinkosuojissa on ja loppukesästä päätin, että aion jatkossa käyttää lähes ainoastaan fysikaalisia aurinkosuojia.

Keräsin siis sienen tavoin tietoa luonnonkosmetiikkapäiviltä ja kirjoitin vimmatusti muistiinpanoja, kun meille kerrottiin auringon UV-säteilyn haitoista ja luonnonkosmetiikan aurinkosuojista. Tässä siis tietopaketti teillekin nyt, kun ollaan jo kevään puolella! Kuvituksena räpsyjä meidän viime syksyn Rodoksen reissusta, joka oli parasta pitkiin aikoihin <3

UV-säteilyn tyypit

UV-säteilyä on kolmea eri tyyppiä: UVA, UVB ja UVC. Auringonvalon UVC-säteet imeytyvät täysin ylempään ilmakehään, eivätkä pääse maahan asti. Suurin osa auringon iholle aiheuttamasta vahingosta johtuu siis UVA- ja UVB-ultraviolettisäteistä. Ja molemmat niistä altistavat ihosyövälle.

Pilvipeittoon ei kannata luottaa, sillä UV-säteilyä saadaan myös pilvisellä säällä. Lisäksi säteilyä heijastuu lumesta, hiekasta ja vedestä.

UVB

UVB (280-320 nm) tunkeutuu uloimpaan ihokerrokseen ja vaurioittaa soluja. Tästä voi seurata ihon tulehdusreaktio tai palaminen. UVB aiheuttaa myös ihon pintasolukon lisääntymistä ja uuden pigmentin muodostumista, jolloin iho paksuuntuu. Tämän säteilyn takia ihossa muodostuu urokaanihappoa, joka aiheuttaa auringossa olleen ihon tunnusomaisen tuoksun.

UVB-säteily auttaa ihoa tuottamaan D-vitamiinia, joka vaikuttaa laajasti koko elimistössä. Mutta tämä ei anna syytä lojua auringossa koko päivää; päivittäinen D-vitamiiniannos täyttyy vaaleaihoisilla nimittäin jo noin 15 minuutin auringossaoleilulla.

UVA

Pitempiaaltoiset UVA-säteet (320-400 nm) tunkeutuvat syvemmälle ja aiheuttavat suoraa vahinkoa tukikudoksiin, kollageeniin, solukalvoihin ja DNA:han. UVA vaikuttaa ihon melanosyytteihin ja ruskettaa jo olemassa olevaa pigmenttiä. UVA-säteily aiheuttaa ihon ennenaikaista ikääntymistä ja on arvioitu, että noin 80% ihon rypyistä johtuu UVA-altistuksesta.

Muista aina tsekata aurinkosuojapurkin kyljestä UVA-suojamerkintä! SPF-merkintä nimittäin takaa suojan vain UVB-säteilyä vastaan.

Kemialliset vs. fysikaaliset aurinkosuojat

Auringon UV-säteiltä voi suojautua aurinkosuojavoiteilla, jotka sisältävät joko fysikaalisen tai kemiallisen suojan tai näiden yhdistelmän. Kuten mainitsin, olen ihan viimeisen vuoden aikana alkanut kiinnittää huomiota siihen, kumpaa näistä aurinkovoidetyypeistä iholleni laitan ja olen alkanut suosia yhä enemmän fysikaalisia suojia.

Olen näitä asioita opiskellessani huomannut, että yhä enemmän aletaan puhuta orgaanisista ja epäorgaanisista aurinkosuojista ja siitä, että myös fysikaaliset suojat muuttavat säteilyn lämmöksi, eivät vain heijasta sitä. Mutta yksinkertaistaen fysikaalisten ja kemiallisten suojien ero on siinä, että kemiallinen/orgaaninen suoja imeytyy ihoon (siksi se pitää levittää 20 minuuttia ennen altistusta, jotta se toimii kunnolla) ja muuntaa UV-säteilyn lämmöksi. Fysikaaliset/epäorgaaniset suojat taas toimivat ihon pinnalla heijastaen UV-säteilyn pois iholta ja niiden suojateho alkaa heti. Fysikaaliset suojat suojaavat aina sekä UVB- että UVA-säteiltä.

Fysikaalisissa suojissa teho perustuu mm. sinkki- ja titaanioksidiin. Kemiallisissa aurinkosuojissa suojaavien ainesosien lista onkin aika paljon pidempi: Octocrylene, Butyl Methoxydibenzoylmethane, BisEthylhexyloxyphenol Methoxyphenyl Triazine, Ethylhexyl Triazone, Ethylhexyl Salicylate, Drometrizole Trisiloxane, Terephthalylidene Dicamphor Sulphonic Acid, Ethylhexyl methoxycinnamate, Methylene-bis-Benzotriazolyl Tetramethylbutylphenol, Diethylamino Hydroxybenzoyl Hexyl Benzoate, Phenylbenzimidazole Sulfonic Acid, Homosalate, Benzophenone-3. 

Se, mikä itseäni on alkanut pohdituttaa kemiallisissa suojissa, on niiden sisältämien suoja-aineiden vaikutukset ympäristölle, eliöstöille sekä tietysti ihmisiin.

Esimerkiksi oksibentsonin (oxybenzone) on huomattu tuhoavan koralleja, vaikuttavan hormonitoimintaan ja se ollaankin nyt kieltämässä monessa maassa. Esimerkiksi Ruotsissa se kielletään tänä vuonna lasten tuotteissa. Pitoisuudeksi korallien tuhoamiseen riittää  1 pisara 6,5 olympia-altaallisessa vettä. Ja meriin sitä kertyy vuosittain 8000 tonnia! Oksibentsoni on myös yleisimmin ja oktokryleeni toisiksi eniten allergiaa aiheuttava ainesosa aurinkosuojatuotteissa (lähde).

Ainoa syy, miksi olen ennen suosinut kemiallisia suojia on ollut niiden käyttömukavuus. Aiemmin fysikaaliset suojat ovat voineet jättää iholle vaalean kerroksen, eikä voide ole tuntunut irtoavan illlalla suihkussa. Nykyisin, kun fysikaaliset suojat ovat jo hurjan kehittyneitä, näitä ongelmia harvemmin on. Fysikaalisten suojien titaanidioksidi- ja sinkkioksidipartikkelit nimittäin kapseloidaan mahdollisen ihoärsytyksen vähentämiseksi ja tasaisemman levittyvyyden varmistamiseksi. Suihkussakin voide lähtee hyvin esimerkiksi jotain öljyä sisältävällä pesuaineella

Mutta ei kannata turhaa ahdistua fysikaalisista ja kemiallisista suojista ja niiden eroista. Tärkeintä on tietysti se, että käytetään edes jotain suojaa! Suomessa ihosyöpään sairastuu vuosittain 20 000 ihmistä (40 % kaikista uusista syövistä) eli muistathan varjella ihoasi <3

Lue myös:
Kun kemialliset aurinkosuojat alkoivat mietityttää
Aurinkosuojatuotteiden UVA-suoja – muista aina tarkistaa merkintä!

Aiheesta lisää: Allergia- ja astmaliitto, Ilta-Sanomat, Yle, MTV