Tag: onni

Ihminen on kyllä kummallinen kokonaisuus ja psykosomaattisilta ominaisuuksiltaan niin mieletön organismi, että hengästyttää. Kehon ja mielen yhteistyö on kertakaikkisen upeaa. On huikeaa, miten esimerkiksi kroppa voi kertoa, että mielenterveytesi on prakaamassa. Käytän ylisanoja, mutta olen miettinyt tätä viime aikoina paljon. Minä voin paremmin kuin aikoihin. Tai niin luulen – kehoni välittää minulle jatkuvasti päinvastaista viestiä. Olen […]

Teini-iän myrskyisimpinä vuosina kirjoittelin päiväkirjaa päivittäin. Joinain päivinä tekstiä saattoi syntyä 10 sivun verran. Jälkeenpäin luettuna nuo päiväkirjat ovat aiheuttaneet lähinnä myötähäpeää ja ihmetystä. Teinin elämä on niin kovin dramaattista silloinkin, kun se ei sitä tosiaankaan ole. Toki meidän perheessämme käytiin läpi perhehelvettiä, lakkasin vähitellen syömästä ja taisin kokea ensimmäisen masennuksenikin noihin aikoihin, mutta suurin […]

Toivoin viimeiseen saakka, että voimakkaat (joskin tutut) oireet olisivat olleet merkki raskaudesta. Sen sijaan sain loppiaisen kunniaksi ensimmäiset kuukautiseni päätöksemme jälkeen. Olisihan se ollut ihan tajutonta tulla raskaaksi heti ehkäisystä luopumisen jälkeen, eritoten, kun minkäänlaista kuukautismatematiikkaa ei ollut suoritettu. Aina saa kuitenkin toivoa – ja minähän toivoin. Oli oikeastaan mielenkiintoista tutkiskella omia fiiliksiä, kun asian […]

Kävin maanantaina ensimmäistä kertaa pitkään aikaan höpöttelemässä psykiatriselle sairaanhoitajalle (tai vastaavalle) . En itsekään ihan tarkalleen tiedä, mikä hänen ammattinimikkeensä oli. Painelin paikalle listan kanssa. Olen kirjoittanut täällä aiemmin, että päässäni on vauhdikas meininki ja ajatuksia poukkoilee holtittomasti. Pohdin siis jatkuvasti elämääni ja kaikkea siihen liittyvää enemmän kuin olisi tarpeellista saati terveellistä. Kuitenkin noina hetkinä, […]

Lauantaina saavutimme taas jonkinmoisen virstanpylvään, kun heittäydyimme sattuman vietäviksi. Olimme edellisenä yönä käyneet kauniin keskustelun meistä ja siitä, mitä merkitsemme toisillemme. Sain kuulla olevani Samin elämän rakkaus. Näissä ruusunpunaisissa tunnelmissa keskustelimme myös siitä, voisimmeko jättää viimeisetkin estoyritykset pois ja katsoa, mitä siitä seuraa, vai seuraako mitään. Sovimme yhteisymmärryksessä, ettemme vielä aktiivisesti yritä saada lasta, mutta […]

On mieletöntä, miten nopeasti ihminen sopeutuu isoihin muutoksiin. Pahimpina korona-aikoina ihmisten vältteleminen, maskiin piiloutuminen ja pakkomielteinen käsien desifiointi muodostuivat jokapäiväisiksi rutiineiksi hyvin äkkiä. Yhdeksän vuotta yksin asuneena olen myös sujahtanut avoliittoon yllättävän kivuttomasti. Reilun kuukauden yhteisasumisen jälkeen ajatus entisestä yksiöstäni tuntuu jo kaukaiselta. Kiitän joka päivä onneani, että tapasin Samin ja että olemme nyt tässä. […]

52 vaatekappaletta päätyi tänään jätesäkkiin. Otin jokaisesta kuvan. En edes tiedä, miksi. Viikon päästä tuo jätesäkki kulkeutuu eräälle pääkaupunkiseudun itsepalvelukirpputorille. Vaatteiden lisäksi raahaan kirpparille kasan kirjoja, lautapelejä, kaksi julistetaulua ja pieniä, muovisia ruukkukukkia. En ole käynyt läheskään kaikkia tavaroita läpi, joten roinamäärä varmasti kasvaa vielä. Havahduin tänään siihen, että vaikka yhteenmuutto Samin kanssa on jotain […]

Allekirjoitimme eilen vuokrasopimuksen tulevaan kotiimme. Kotiin, jossa on kolme makuuhuonetta, olohuone ja kunnon keittiö. Jostain syystä olen haaveillut erillisestä keittiöstä ja nyt sellainen on luvassa. Yksi makuuhuoneista muuntautuu Samin työhuoneeksi, toinen meidän makuuhuoneeksemme ja kolmas vierashuoneeksi. Samin sukulaisia ja ystäviä ravaa täällä etelässä kohtuullisen säännöllisesti, joten on varmasti kaikkien etu, että heillä on oma huone […]

Vielä vuosi sitten, kun olin sinkku ja ravasin treffeillä monta kertaa viikossa eri miesten kanssa, parahdin ystävilleni, äidilleni, puolitutuille ja lähestulkoon Alepan kassalle, etten koskaan tapaa ketään minulle sopivaa. Täälläkin saatoin mainita aiheesta sanasen jos toisenkin. Silloin kaikki ympärilläni kehottivat olemaan huolestumatta. Että kyllä se ihana mies ilmestyy elämääni tavalla tai toisella, ja sen jälkeen […]

Melkein kuukausi edellisestä kirjoituksesta! Ei siihen ole edes sen kummempaa syytä, kuin että sanat ovat olleet vähissä. Ajatuksia sen sijaan on ollut sitäkin enemmän. Siinä kai se vaikeus on ollutkin; pään sisällä on vallinnut semmoinen sekasorto, etteivät mitkään sanat tai virkkeet ole saaneet ajatuksia ruotuun. Olen pari kertaa alkanut kirjoittaa, mutta luovuttanut, kun teksti on […]