Tag: matkalla Suomessa

Matkalla Suomessa: Maalla, eli kuvia ruoasta ennen kuin siitä tuli ruokaa

Matkalla Suomessa: Maalla, eli kuvia ruoasta ennen kuin siitä tuli ruokaa

Jossain ammuu lehmä. Jostain kuuluu lampaan mää’intää. On kanaa, on kukkoa, kärpäset surraa ja hajujen sinfonia kutittaa allergisen nenää. Jostain kaukaa lähestyy traktori, mansikkamaa houkuttelee punaisine marjoineen ja metsässä odottavat tuoreet mustikat. Nyt ollaan maalla, ruokaympyrän keskellä. Maijal’ oli karitsa, tai pirun monta lampaanviulua.   Sympaattinen hevitukka-ammu, tai pippuripihvi. Pääsiäistipu, tai tulevaisuuden kana-ateria. Komea kukko, […]

Onnenpäivä

Matkalla Suomessa: Paluu synnyinseuduille

Katselen junan ikkunasta vaihtuvia maisemia. Metsää, peltoa, metsää, peltoa, metsää, peltoa. Lisää metsää. Maisemien monipuolisuus kertoo siitä, että olen matkalla synnyinseuduille. Elämä junan ulkopuolella näyttää rauhalliselta. Joku juoksuttaa koiraa peltotiellä ja ohitamme muutaman aution varastohallin, mutta minä olen syönyt hermostuksissani jo askillisen kurkkupastilleja. Tästä reissusta olen haaveillut pitkään. En ole käynyt lapsuus- ja nuoruusmaisemissani viiteen […]

Matkalla Suomessa: Kuusiston linnanraunioilla

Matkalla Suomessa: Kuusiston linnanraunioilla

Nyt kun olen Suomessa turistin roolissa, on hyvää aikaa kierrellä katselemassa ennen näkemättä jääneitä nähtävyyksiä. Onkin hassua, että vasta nyt kävin ensimmäistä kertaa Kuusiston linnanraunioilla, vaikka olen aikoinani asunut aivan lähistöllä ja muutoinkin vieraillut Kaarinassa pienestä pitäen. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eiköhän linna ollut nyt aivan yhtä raunioina, kuin se olisi ollut jo […]

Onnenpäivä

Matkalla Suomessa: Tervehdys-testi Turun seudulla

Kolme juoksulenkkiä, parisenkymmentä vastaantulijaa ja vain yksi vastaa tervehdykseeni hymyllä. Mikä näitä turkulaisia (anteeksi, lasken samaan kastiin myös kaarinalaiset) oikein vaivaa? Vanhasta tottumuksesta tervehdin ”vahingossa” paria ensimmäistä vastaantulijaa. Aluksi suuni avaaminen nolotti, sillä ihmiset eivät vastanneet mitään, tuijottivat vain eteensä tai käänsivät katseensa. Pienoisen pohdinnan jälkeen tajusin, ettei minua nolottanutkaan se, että satuin vahingossa tervehtimään […]