Ihan eka teksti

Mistä on Tiian blogi tehty? Rakkaus. Ilo. Terveys. Niistä on tämä blogi tehty. 

 

Haluan kirjoittaa, en aina tiedä että mistä tai kenelle, mutta kirjoitan silti. Haluan jakaa ihmisille jotakin pieniä ajatuksen siemeniä pääni sisälmyksistä, pieniä pisaroita onnesta ja elämästä. Ei tämä oleminen ole niin vakavaa. Vähän tähän liittyen haluan jakaa tähän pätkän, jonka löysin jokin aika sitten, kun hain googlesta huvikseni hakusanalla ”happiness.” Pätkän nimi on suoraan suomennettuna Paradoksaaliset käskyt. 

 

“The Paradoxical Commandments

 

People are illogical, unreasonable, and self-centered.

Love them anyway.

 

If you do good, people will accuse you of selfish ulterior motives.

Do good anyway.

 

If you are successful, you will win false friends and true enemies.

Succeed anyway.

 

The good you do today will be forgotten tomorrow.

Do good anyway.

 

Honesty and frankness make you vulnerable.

Be honest and frank anyway.

 

The biggest men and women with the biggest ideas can be shot down by the smallest men and women with the smallest minds.

Think big anyway.

 

People favor underdogs but follow only top dogs.

Fight for a few underdogs anyway.

 

What you spend years building may be destroyed overnight.

Build anyway.

 

People really need help but may attack you if you do help them.

Help people anyway.

 

Give the world the best you have and you’ll get kicked in the teeth.

Give the world the best you have anyway.” 

― Kent M. Keith, The Silent Revolution: Dynamic Leadership in the Student Council

 

 

Sinua tullaan lyömään naamaan, sinua vastaan hyökätään ja vuosia rakentamasi asia tullaan tuhoamaan hetkessä. Ole silti hyvä, rakasta silti ihmisiä, auta heitä silti. Kaikki tekemäsi hyvä unohdetaan pian, tee hyvää kuitenkin.

 

Olisiko maailma edes hieman parempi, jos kaikki ajattelisivat näin? Ei ehkä, koska varmasti joukossa olisi silti hyökkäilijöitä ja naamaan iskijöitä. Mutta jos hyvät ihmiset eivät vaan välittäisi, ja kuin kiusallaankin olisivat silti hyviä? Se olisi ainakin ihan oikein.

 

Vaikka maailmaa ei voikaan parantaa tästä näin vaan, minä kuitenkin pidän kyseisestä tekstistä paljon ja haluan tehdä juuri niin kuin siinä sanotaan. Vaikka joku joskus potkisi päähän, en anna sen vaikuttaa itseeni ja omaan käytökseeni. Vaikka olisikin helpompaa potkaista takaisin ja kyynistyä. Vaikka olisi naiivia ja sinisilmäistä olla silti hyvä.

Minä haluan antaa maailmalle parhaani joka tapauksessa.

 

Tämän tekstin kirjoitin ihan ensimmäisenä. Jostakin syystä oli vain niin huono tuuri, että se sivusto suljetaan pian, jolla blogeilun aloitin.

 

Tiia

Suhteet Oma elämä Mieli Terveys

Uusi alku.

Aloitin jo kerran blogin. Joudun tekemään sen nyt uudestaan uudelle alustalle, koska paikka johon sen viimeksi loin, lopettaa tämän kuun lopussa. Ei se mitään. Jospa tästä saadaan uusi alku! 🙂

Pistän alkukirjoitukseni tänne uudelleen myöhemmin, nyt haluan käydä käsiksi uusiin juttuihin. 

Haluan nimittäin kertoa omat ajatukseni siitä, kuinka tapella tätä ikuista harmautta vastaan. Oli niin ihanaa, kun lunta oli maassa edes pari päivää. Se suli äkkiä pois ja taas ulkona on harmaata, samalla mielikin alkaa harmaantua. Tekisi mieli vain kömpiä talviunille. Ehkä joku voisi herättää, kun maaliskuun aurinko jo paistelee?

Olen ottanut muutamia aseita käyttööni. Nämä eivät varmasti auta kaikkia, jokaisella on omat aseensa tähän taisteluun. Tärkeää on myös ladata mieli täyteen hyviä ajatuksia, jos harmaudelle antaa vallan niin mitkään aseetkaan eivät enää varmasti auta.

Itseäni auttaa liikunta. Liikehdintä johonkin muuhun suuntaan, kuin sohvan nurkkaan edistää huomattavasti mielenterveyttäni. Tanssiminen, punttien heiluttelu salilla, käsien ja jalkojen heiluttelu muuten vaan, venyttely, putkirullailu, uiminen. Vaikka ulkoilulenkki, tai jopa juoksulenkki. Juokseminen on kyllä hieman vastenmielistä. Mutta pääasia, että tekee jotakin. Liikunnasta saa hyvän mielen ja endorfiinit alkavat kutitella vartalossa. 

Rakas harrastukseni laulaminen. Se on ihanaa. Käyn laulutunneilla, siellä saan olla hetken poissa kaikesta muusta ja keskittyä olennaiseen. Tunti menee niin nopeasti, ettei sitä tajuakaan. Laulaessa voi unohtaa kaiken muun ja keskittyä ääneen, sanoihin, oman äänen hallintaan ja tuottamiseen. Ihan mahtavaa. Laulaminen on ollut aina tosi rakas harrastus minulle. 

Positiiviset ihmiset. Olen vain huomannut, että ei kannata viettää aikaansa valittavien mörrimöykkyjen kanssa. Tietysti, mitä muutakaan sitä voi olla täällä Suomessa kuin valittava mörrimöykky. Minäkin valitan koko ajan, kun on niin harmaata. Valittaminen tarttuu ja mörrimöykkyys tarttuu. Mieluummin vietän aikaani ihmisten kanssa, jotka tekevät jotakin muuta ja käyttävät aikaansa johonkin hyödylliseen. 

Käsityöt. Minä olen kuin vanha mummo. Tykkään neuloa sukkia, lapasia ja virkata koreja. Lopputulos palkitsee aina, samalla voi vaikka ilahduttaa ystävää, sukulaisia ja tehdä itselleenkin kaikkea hauskaa. Jos ei viitsi lähteä ulos, aika kuluu sisätiloissa mukavasti jotakin järkevää tehden.

 

Vielä en ole siis luovuttanut harmaustaistelussa. Täytyy vain pysyä liikkellä, niin pysyy elossa kevääseen asti. Pysykää tekin.

Kiitos ja näkemiin, 

Tiia

 

Suhteet Oma elämä Mieli Terveys